Toimintakertomus 2009

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n toimintakertomus vuodesta 2009.

YLEISTÄ

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ‑ Hörselskadade Barns Föräldraförbund rf (KLVL – HBFF) on kuulovammaisten lasten perheistä koostu­vien 15 jäsenyh­dis­tyk­sen keskus­järjes­tö ja samalla Suomen van­hin vammaisia lapsia edustava van­hem­pai­njär­jestö. Liiton kotipaikka on Tampere. Kertomusvuosi 2009 oli KLV­L:n 46. toi­min­ta­vuo­si.

KLVL:ssa kuulovammaisilla tarkoitetaan kuuroja, huonokuuloisia, kuulomonivammaisia lapsia ja nuoria. KLVL on kaikkien näiden kuulovammaisten lasten ja nuorten etu­jär­jestö ja sa­mal­la omaisjär­jestö, jonka toiminnassa on mukana koko kuulovammaisen lapsen per­he, riippumatta perheen kommunikaatiotavan valinnasta. KLVL:n toiminnan tavoit­teena on kuu­lo­vam­maisten lasten ja nuor­ten ja hei­dän perheit­tensä etujen val­vomi­nen sekä opetus‑ ja kuntou­tus­toi­min­nan edis­tä­mi­nen.

KLVL toimii yhteistyössä sekä järjestöjen että terveyden­huo­llon alaisten kuntou­tusoh­jaa­jien kanssa tavoittaak­seen kaikki uudet kuulovam­mais­ten lasten perheet jo heti lapsen kuulovam­man tultua diagnosoiduksi. Liiton ja jäsenyhdis­tys­ten tapahtumien ja yhdyshenkilöiden kautta perheet tutustuvat toisiin perheisiin ja voivat tulla mukaan aktiiviseen yhdistystoimintaan.

1.     LIITON JÄSENISTÖ

KLVL:lla oli vuonna 2009 varsinaisina jäseninä 15 rekisteröityä kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistystä, Kuulovammaisten Lasten Tuki ry:tä (KLT). Jäsenrekisterin mukaan 31.12.2009 jäsenperheiden määrä yhdistyksissä oli 877 perhettä. Henkilömääränä jäsenmäärä on nelin- viisinkertainen (n. 4000 henkilöä). Lisäksi liitolla on kunniapuheenjohtaja ja kolme kunniajäsentä. Liittohallitus on pitänyt jäsenluetteloa, johon on merkitty jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet sekä liiton kunniajäsenet.

Jäsenyhdistykset Jäsenperheitä
Döva och Hörselskadade Barns Stödförening rf 108
Joensuun Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 25
Kainuun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 6
Keski-Suomen Kuulovammaisten Tuki ry 78
Kuopion Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 41
Kuulovammaisten Lasten Tuki ry (pääkaupunkiseutu) 146
Lapin Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 21
Mikkelin Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 9
Oulun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 108
Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 74
Riihimäen Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry (KLT ry)
Saimaan Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 40
Satakunnan Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 58
Tampereen Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 68
Turun Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry 95
yhteensä 877 perhettä

2.     TOIMINNAN PUITTEET

2.1     Hallinto

KLVL:n päätösvaltaa käyt­tä­vä elin on liitto­ko­kous. S­ääntömää­räi­siä eli var­sinai­sia liittoko­kouk­sia ovat ke­vät- ja syy­sliit­to­ko­kous. Toi­meen­panovaltaa käyt­tävä elin on liitto­hal­li­tus. Liit­tohal­litus vuodeksi 2009 vali­ttiin syys­liitto­ko­kouk­sessa 12.10.2008, Voionmaan opistolla, Ylöjärvellä. Liitto­halli­tuk­seen kuu­luivat pu­heen­johta­ja, vara­pu­heen­joh­taja ja 10 jä­sentä eri jäsenyhdistyk­sis­tä. Liitto­halli­tuk­sen puheen­joh­ta­ja toimi samal­la KLV­L:n pu­heen­joh­tajana. Liit­to­halli­tuk­sen kokoussih­teerinä toimi järjestösihteeri Irja Seilola. 

KLVL ry:n liittohallitus vuonna 2009 Liittohallituksessa vuodesta Osallistunut kokouksiin vuonna 2009
Puheenjohtaja Päivi Homi 2008 6/6
Varapuheenjohtaja Eeva Tikka 2000 (1994 – 1997) 3/6
Jäsenet
Terho Hammarén Saimaan KLT ry 2005 6/6
Antti Jussinmäki Keski-Suomen KLT ry 2009 4/6
Laura Manninen Oulun Seudun KLT ry 2009 3/6
Tarja Marttila Pohjanmaan KLT ry 2008 4/6
Anne Miettinen Kuopion KLT ry 2008 2/6
Sari Paloposki Turun Seudun KLT ry 2000 5/6
Hannele Rabb DHBS rf 2006 5/6
Mikko Sjöberg KLT ry (pääkaupunkiseutu) 2008 0/6
Minna Teeri Satakunnan KLT ry 2008 1/6
Hannu Wäre Tampereen KLT ry 2009 2/6

Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Viimeisin kokous ei ollut päätösvaltainen, pöytäkirjan päätökset saatettiin voimaan sähköpostitse. Hallituksen kokouksissa käsiteltiin 161 pykälää.

2.2     Kevätliittokokous 2009

Kevätliittokokous pidettiin 26.4.2009 Solvallan urheiluopistolla, Espoossa. Kevätliittokokouksessa käsiteltiin mm. tilinpäätös, liittohallituksen toimintakertomus, tilintarkastajien lausunto ja sääntömuutosehdotus. Kokouksen puheenjohtajana toimi Iina Peltomaa ja sihteerinä Irja Seilola. Osanottajia oli 6 jäsenyhdistyksestä yhteensä 17 henkilöä. Virallinen edustaja oli 6 jäsenyhdistyksestä. Lapsia oli mukana 17. Heillä oli kolmen lastenohjaajan ja yhden harjoittelijan kanssa omaa toimintaa kokouksen aikana.

2.3     Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto

KLVL:n järjestösihteeri Irja Seilola esitteli toimintakertomuksen, jonka liittohallitus oli laatinut. Varainhoitaja Terho Hammarén esitteli tilinpäätöksen ja tilintarkastajien ehdollisen lausunnon vuodelta 2008. Kevätliittokokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liittohallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille. Liittohallitus velvoitettiin tekemään tilintarkastajien lausunnon mukaiset muutokset. Kevätliittokokous hyväksyi sääntömuutosehdotuksen ja päätti esittää sääntömuutoksen syysliittokokoukselle vahvistettavaksi.

2.4     Tilintarkastajien valinta

Valittiin Nexia Tilintarkastus Oy ja sieltä KHT Frej Lobbas päävastuulliseksi tilintarkastajaksi seuraavan kevätliittokokouksen lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

2.5     Syysliittokokous 2009

KLVL:n syysliittokokous pidettiin 11.10.2009 Kaarinassa, Tuorlan Majatalossa. Puheenjohtajana toimi Ville-Matti Lehtimäki ja sihteerinä Irja Seilola. Osanottajia oli 11 jäsenyhdistyksestä yhteensä 39 henkilöä. Virallinen edustaja oli 10 yhdistyksestä. Lapsia oli paikalla 35 ja heille oli omaa ohjelmaa lastenohjaajien kanssa kokouksen aikana.

Syysliittokokouksessa vahvistettiin kevätliittokokouksen esittämä sääntömuutos. Liittokokous keskeytettiin puheenjohtajavaalin jälkeen, koska hallitusta ei saatu kasaan. Päätettiin kutsua koolle ylimääräinen liittokokous 21.11.2009.

2.6     Ylimääräinen syysliittokokous 2009

KLVL:n ylimääräinen syysliittokokous pidettiin 21.11.2009 Helsingissä, Valkeassa Talossa. Puheenjohtajana toimi Ville-Matti Lehtimäki ja sihteerinä Irja Seilola. Paikalla oli osallistujia 11 jäsenyhdistyksestä. Kokouksessa käsiteltiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnat uudestaan, koska syysliittokokouksessa valitut henkilöt olivat vetäytyneet tehtävistään. Lisäksi käsiteltiin syysliittokokouksessa käsittelemättä jääneet pykälät.

2.7     Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta vuodelle 2010

Liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin Sanna Loukusa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Eeva Tikka. KLVL:n hallitukseen vuodelle 2010 valittiin Antti Jussinmäki Keski-Suomen KLT ry, Anne Kuusiluoto Satakunnan KLT ry (uusi), Laura Manninen Oulun Seudun KLT ry, Tarja Marttila Pohjanmaan KLT ry, Anne Miettinen Kuopion Seudun KLT ry , Sari Paloposki Turun Seudun KLT ry, Päivi Pohjola Lapin KLT ry (uusi), Hannele Rabb DHBS rf, Aapo Rikala KLT ry (uusi), Mikko Sjöberg KLT ry ja Hannu Wäre Tampereen Seudun KLT ry. Liittohallituksen jäsenmääräksi 2010 vahvistettiin 11 jäsentä sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

2.8     Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010

Kokouksen sihteeri, KLVL:n järjestösihteeri Irja Seilola esitteli hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2010 ja varainhoitaja Terho Hammarén esitteli tulo- ja menoarvion vuodelle 2010 sekä samalla uuden kustannuspaikka-muotoisen tilikartan. Syysliittokokous hyväksyi ja vahvisti toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion.

2.9     Toimitilat

KLVL:n toimiston sijain­ti­paik­ka on Pohjois-Haagassa Hel­sin­gissä (Ilkantie 4). Yhdes­sä mui­den kuu­lo­vam­maisjär­jestö­jen kans­sa KLVL on osak­kaana Kiin­tei­stö Oy Val­keas­sa talossa. Liitolla on käytössään kaksi toimistohuonetta ja kellarivarasto. Toimistotilasta 1/3 on ollut vuokrattuna Kuurojen Palvelusäätiölle syyskuun alusta 1994.

2.10     Henkilöstö

Toimintakaudellaan KLVL:lla oli työsuhteessa kolme työntekijää: pääsihteeri Maija Virpiranta-Salo kokonaistyöajalla 10.5.2009 asti, järjestösihteeri Irja Seilola kokoaikaisena sekä kurssisihteeri Virve Lönnqvist kokoaikaisena. Kirjanpito ja palkanmaksupalvelut ostettiin ostopalveluna Tiliverstas Avoin Yhtiö nimiseltä yhtiöltä Helsingistä. Hallituksen jäsen Terho Hammarén toimi konsultoivana varainhoitajana. Tilintarkastuksen suorittivat Nexia Tilintarkastus Oy:stä KHT Frej Lobbas ja KHT Päivi Mishael.

Maija Virpiranta-Salo toimi Napin päätoimittajana huhtikuun loppuun saakka. Toukokuusta eteenpäin Napin päätoimittajana toimi Katariina Kääpä. Annu ja Tuuli Lipasti taittoivat Nappi-lehden Tapio Lipastin opastuksella. Karoliina Nevalainen teki Napin lasten sivujen tehtävät ja Birgitta Wallvik käänsi ruotsinkieliset artikkelit. Nappi- ja jäsenrekisteriä hoiti Virve Lönnqvist yhdessä Irja Seilolan kanssa.

Vertaisperhekursseille KLVL palkkasi työntekijöitä (luennoitsijoita, tulkkeja, lastenhoitajia sekä viittomakielen opettajia) määräaikaisiin työsuhteisiin yhteensä noin 140 henkilöä. Kesäleireille palkattiin 17 ohjaajaa ja 2 harjoittelijaa. Liittokokousten ja neuvottelupäivien ohjelma järjestettiin vuonna 2009 vapaaehtoisvoimin alueellisten jäsenyhdistysten toimesta. KLVL:n kaikki 15 jäsenyhdistystä toimivat vapaaehtoisvoimin.

Vuoden 2009 aikana tapahtui henkilöstössä muutoksia. KLVL:n pitkäaikainen kurssisihteeri Leena Komonen jäi eläkkeelle 31.12.2008 ja hänen läksiäisiään vietettiin hallituksen kokouksen yhteydessä 17.1.2009.

KLVL:n pitkäaikainen pääsihteeri Maija Virpiranta-Salo menehtyi äkillisesti 10.5.2009. Maija Virpiranta-Salon muistoa kunnioitettiin osallistumalla hautajaisiin ja muistotilaisuuteen, KLVL:n edustajina hautajaisissa olivat puheenjohtaja Päivi Homi, varapuheenjohtaja Eeva Tikka, hallituksen jäsenet Sari Paloposki ja Antti Jussinmäki sekä työntekijöistä järjestösihteeri Irja Seilola.

2.11     Palkat, palkkiot ja korvaukset

Liiton suoriteperusteiset palkat ja palkkiot olivat vuoden aikana 75.821,65 € sekä eläke- ja muut henkilösivukulut yhteensä 18.225,78 €.  Hallituksen jäsenten matka-, majoitus- ja kokouskuluja korvattiin 5.599,79 €. Hallituksen, työ- ja talousvaliokunnan, Napin toimitusneuvoston jäsenille sekä muille nimetyille edustajille tai luottamushenkilöille ei maksettu kokouspalkkioita.

2.12     Talous

KLVL sai Valtioneuvos­tolta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuo­tosta avus­tusta vuodelle 2009 var­sinaiseen toi­min­taan 183.000,00 €, Fepedan toimintaan 42.000 € ja vertaisperhekursseihin 79.000,00 €.

Muita tuloja KLVL sai kuuden Nappi-lehden ilmoitustuloista 2.050,00 € ja tilausmaksuista 6.363,00 € (lehden kulut 33.710,94 €). Avaintieto- ja Nyckelinfo-kansioiden myynnistä KLVL sai 1.128,00 €. Jäsenmaksuja saatiin 4.145,00 € ja muuta varainhankinnan tuottoa oli 4.188,60 €.

Leiritoimintaan KLVL sai lahjoituksia eri säätiöiltä yhteensä 20.520,00 € ja kv toimintaan 1. 000,00€

Huoneistomenot olivat 8.310,00 €. Jäsen-, tiedotus- ja yhteistyötoimintaan käytettiin 58.952,00 €. Lasten ja nuorten kesäleirien kustannukset olivat 32.745,55 €.

Vuoden 2009 aikana hallitus on seurannut talouden kehitystä välitilinpäätöksen avulla sekä kuukausittaisilla hallituksen kokouksiin laadituilla rahoituslaskelmilla. Rahoituslaskelmat on tehty liiton käyttömenojen ja -tulojen sekä pääomamenojen ja tulojen yhteenvetona taloudellisen maksuvalmiuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi.

Tilikauden ylijäämä oli 4.728,26 €.

2.13     Rahastot

KLVL:lla on neljä sidottua rahastoa: stipendi- ja lahjoitusrahasto, S. Salon muistotili ja Ray:n toimitilarahasto sekä oma toimitilarahasto. Stipendi- ja lahjoitusrahaston lisäys tilikauden aikana 1.095,00 €  S. Salon muistorahasto lisääntyi tilikauden aikana 1.407,00 € ja rahastosta annettiin apurahoja nuorille ulkomaille suuntautuneisiin matkoihin yhteensä 700,00 €.

3.     TOIMINTAMUODOT

3.1     Edunvalvonta

Kuntoutusohjaajilta ja yksittäisiltä perheiltä saatiin tietoja kuulovammaisten lasten ja perheiden palvelujen saannissa ilmenneistä epäkohdista. Huolestuttavia tietoja on tullut yksittäisiltä kuulovammaisten lasten perheiltä Kelan palvelujen muutoksista. Monilta sekä kuurojen, huonokuuloisten että SI-lasten perheiltä on evätty hoitotuki. Korotettu hoitotuki on perusteena puheterapian saannille Kelan kustantamana, jolloin myös lasten puheterapioita on evätty. Mikrotia-lasten perheiden tilanne on vielä ongelmallisempi, koska he eivät ole useissa tapauksissa päässeet lainkaan kuulonkuntoutuksen tukipalveluiden piiriin.

Kuntoutusohjaajille toimitettiin vuonna 2009 KLVL:n materiaaleja: Nappi-lehtiä, liiton esitteitä, Avaintieto-kansion tilauslomakkeita sekä yhdistyksille lähetettyjä tiedotteita. Liiton pitkällisen työn tuloksena lievästi huonokuuloisten lasten perheitä on ohjattu kuuloalan järjestöjen palveluiden piiriin.

Perusopetuslaki on antanut kunnille suuren päätäntävallan. Tämän johdosta erilaiset ala- ja yläkouluun sekä niiden jälkeiseen opiskeluun liittyvät epäkohdat kuulovammaisten lasten ja nuorten ja varsinkin kuurojen nuorten osalta olivat voimakkaasti esillä. Kunnat eivät suostuneet maksamaan koulukuljetuksia, vaikka oppilaille oli annettu maksusitoumus kauempana olevaan tai naapurikunnan kouluun. Kunnat ovat osoittaneet oppilaiden lähikouluksi kaukana olevan erityiskoulun huomioimatta perheen toiveita lapsen koulusijoituksesta.

Vuoden 2009 aikana järjestösihteeri, pääsihteeri sekä liiton hallituksen jäsenet ovat konsultoineet useita perheitä ja perheiden kotikuntia kuntoutuspäätöksistä. Konsultaatiota on tarvittu kuulovammaisen lapsen oikeudesta päivähoitoon ja sen osuudesta kuntoutuksessa sekä koulusijoitusasioissa.

3.2     Osallistuminen ja vaikuttaminen

KLVL:n työntekijät, hallituksen jäsenet sekä hallituksen valtuuttamat KLVL:n edustajat osallistuivat erilaisiin työ-, seuranta- ja johtoryhmiin, seminaareihin, keskustelu- ja koulutustilaisuuksiin, joissa käsiteltiin tai tuotiin esille kuulovammaisten lasten ja nuorten asioita.

Järjestösihteeri Irja Seilola osallistui 11.-12.2.2009 valtakunnallisille Kuntoutusohjauksen päiville Jyväskylässä. Tilaisuudessa KLVL:llä oli esittelypöytä.

19.-20.3.2009 järjestösihteeri Irja Seilola osallistui valtakunnallisille Kuntoutuspäiville Helsingissä, Messukeskuksessa. Kuntoutuspäivillä oli ensimmäistä kertaa vahvemmin esillä myös pitkäaikaissairaiden- ja vammaisten lasten asiat YTRY:n työvaliokunnan toimesta.

Audiologian päivät järjestettiin Kuopiossa 2.-3.4.2009. KLVL:llä oli tilaisuudessa esittelypöytä yhdessä Kuurojen Liiton OSATA-projektin kanssa. Audiologian päiville osallistuivat järjestösihteeri Irja Seilola ja hallituksen jäsen Anne Miettinen.

Helsingissä, hotelli Arthurissa, järjestettiin Satakieli-ohjelman keskustelufoorumi ja ohjausryhmän kokous 27.4.2009. Keskustelufoorumiin ja ohjausryhmän kokoukseen osallistui KLVL:n edustajana järjestösihteeri Irja Seilola. Satakieli-ohjelman kanssa on tehty tiivistä tiedotusyhteistyötä vuonna 2009 jatkona vuoden 2008 tukihenkilö-koulutusyhteistyölle.

Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelma järjesti keskusteluseminaariin kuulovammaisen lapsen kaksikielisyydestä hotelli Arthurissa 25.5.2009. Keskusteluseminaariin osallistui järjestösihteeri ja KLVL:n jäsenperheen äiti kertoi omista kokemuksistaan kahden kuulovammaisen lapsen äitinä.

Syyskuussa järjestösihteeri Irja Seilola osallistui pohjoismaiseen viittomakieliseminaariin Trondheimissa, Norjassa, Kuurojen Palvelusäätiön ja KLVL:n edustajana. Seminaarin aiheena oli ”Lapsi, kieli ja elämä”. Seminaarista on kerrottu tarkemmin Nappi-lehden vuoden 2009 numerossa 6.

Satakieliseminaari järjestettiin 17.-18.9.2009 Oulussa, hotelli Lasaretissa. KLVL:stä seminaariin osallistuivat järjestösihteeri Irja Seilola ja puheenjohtaja Päivi Homi. KLVL:llä oli tilaisuudessa esittely- ja myyntipöytä. Satakieliohjelman seurantaryhmän kokoukseen osallistui puheenjohtaja Päivi Homi.

Kuurojen Urheiluliitto (SKUL) kutsui 7.10.2009 kaikki kuulovamma-alan järjestöt koolle. Yhteistyötapaamisessa todettiin yhteistyön tarve kaikilla järjestöillä ja perustettiin Kuulovamma-alan järjestöjen hyvinvointityöryhmä. Työryhmä aloitti työskentelynsä syksyllä 2009 ja toimintaa jatketaan 2010 keväällä. KLVL:n edustajana työryhmässä toimi järjestösihteeri Irja Seilola.

Puheenjohtaja Päivi Homi toimi Kuurojen kansanopiston johtokunnassa KLVL:n edustajana.

Järjestösihteeri Irja Seilola osallistui aktiivisesti YTY:n vammaisasioiden neuvotteluryhmän kokouksiin, YTRY:n työvaliokunnan kokouksiin sekä muihin yhteistyöryhmien kokouksiin, mm. tulkkitoiminnan yhteistyöryhmään. Lisäksi hän kävi KELAn järjestämässä järjestöjen kuulemistilaisuudessa, koskien tulkkipalvelujen siirtoa Kelalle.

Lisäksi järjestösihteeri Irja Seilola seurasi vammaispalvelulain uudistusta ja osallistui tarvittaessa STM:n ja Lastensuojelunkeskusliiton järjestämiin kuulemistilaisuuksiin.

3.3     Muistamiset

Vuoden aikana muistettiin merkkipäiviään viettäneitä yhteistyökumppaneita. Kuurojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Markku Jokinen täytti 50 vuotta, KLVL antoi kukkarahan WFD:n hyväksi Markku Jokisen toivomuksen mukaisesti. Kuurojen Palvelusäätiön talouspäällikkö Pekka Räsäsen 50-vuotisjuhlavastaanotolle osallistui järjestösihteeri Irja Seilola ja kukkaraha annettiin Kartsa-palvelun hyväksi. Kuurojen Lähetyksen pitkäaikainen työntekijä Pekka Holopainen jäi eläkkeelle 27.8.2009. Kuurojen Liitto ry:n erityisasiantuntija Heimo Liimatainen jäi eläkkeelle 28.8.2009. KLVL antoi eläkepäiviä varten KLVL:n logokassin ja –paidan. KLVL muisti tervehdyksellä Turun Seudun KLT:tä sen juhliessa 50-vuotistaivaltaan.

4.     Muu kotimainen yhteistyö

Yhteistyötä on jatkettu kuulovammaisjärjestöjen, muiden vammaisjärjestöjen, Suomen Aistivammaiskoulujen Oppilasliitto ry:n (SAKOL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen YTY ry:n, alan opettajajärjestöjen ja viranomaisten sekä ammattikorkeakoulujen (Humak, Diak ja Laurea) kanssa. KLVL on YTY ry:n sekä Lastensuojelun Keskusliitto ry:n (LSKL) jäsen.

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Palvelusäätiö ja Kuurojen Liiton OSATA-projekti tuottivat yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion kanssa dokumentin kuulovammaisten lasten perheiden kokemuksista. Dokumentti ”Sanoja sormenpäissä” on kolmen kuulovammaisen lapsen perheen kertomus kokemuksista kuulovammaisen lapsen ympärillä ja heidän kommunikaatiostaan sekä kielivalinnoistaan. Dokumentti julkaistaan helmikuussa 2010. DVD on maksuton perheille ja yhteistyökumppaneille.

5.     TIEDOTUS

5.1     Nappi

KLVL julkaisi jäsenlehtenä Nap­pi‑­leh­teä (40. vuosikerta) kuusi numeroa vuoden aikana. Lehti sisältyi jäsenten jäsenmaksuun, muille se maksoi 35 €/vuosikerta. Lehti on sisällöltään artikkelipohjainen kuulovamma-alan tiedotuslehti ja vertaistukilehti, jonka tarkoitus on antaa sekä koko jäsenistölle että tilaajille monipuolista ja ajankohtaista luettavaa.

Nappi-lehden sisältöä kehitettiin vuoden aikana yhä enemmän vastaamaan lukijoiden tarpeita. Lehti toimi vertaistukena perheille, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin tai vertaisperhekursseille. Juttujen sisältöihin yritettiin panostaa enemmän ja ottaa huomioon myös huonokuuloisten lasten perheitä. Lisäksi Nappi-lehden ulkoasua kehitettiin selkeämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi. Vuoden 2010 alusta Nappi-lehti julkaistaan värillisenä.

Nappi-lehdellä oli toimitusneuvosto, joka hoiti asioita pääasiassa puhelimitse. Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Tapio Lipasti, Maija Virpiranta-Salo (päätoimittaja), Anne Miettinen, Hannele Rabb ja Birgitta Wallvik (käännökset suomi-ruotsi-suomi). Syyskaudella 2009 toimitusneuvostoon liittyi toimittaja Katariina Kääpä korvaamaan Maija Virpiranta-Saloa. Ilmoitukset lehteen hankkivat Virve Lönnqvist ja Irja Seilola oman työnsä ohessa. Lehden painoi Painotalo Miktor Ky Helsingistä.

Kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaajille lähetettiin viisi ylimääräistä kappaletta jokaisesta Nappi-lehden numerosta jaettavaksi ja käytettäväksi tiedottamiseen uusille perheille. Pyynnöstä lehtiä lähetettiin terveydenhuollon- ja sosiaalialan oppilaitoksiin mm. opinnäytetöitä varten.

5.2     KLVL:n kotisivut

KLVL:n kotisivut uudistettiin kokonaan vuoden 2009 aikana. Sivuilla on huomioitu mm. kursseille ilmoittautuminen ja Nappi-lehden sekä Avaintieto/Nyckelinfo-kansion tilaaminen sähköisesti. Lisäksi sivuille on luotu jäsenyhdistyksille oma ilmoitustaulu, jäsenyhdistykset voivat laittaa ilmoituksia tapahtumistaan. Kotisivujen uudistuksen toteutti mediafirma M.Palo.

KLVL:n kotisivut ovat osoitteessa www.klvl.org, samassa osoitteessa kuin ennenkin. Sivuilla on osittain pysyvää aineistoa mm. Avaintieto-kansion sisällysluettelo, tietoa liitosta ja yhteystietoja. Lisäksi sivuilla on ajankohtaista tietoa, muun muassa tapahtumakalenteri ja tietoa vertaisperhekursseista. Sivujen päivityksistä huolehti järjestösihteeri Irja Seilola.

5.3     Jäsentiedotteet

KLVL:sta lähetettiin omia ja muiden järjestöjen tiedotteita pääsääntöisesti sähköpostilla hallituksen jäsenille sekä jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja/tai sihteereille, jotka puolestaan hoitivat tiedottamisen omille jäsenilleen. Tiedotteet liittyivät kuulovamma-alaan valtakunnallisesti sekä vammaisetuuksien muutoksiin. Hallituksen tarkastetut pöytäkirjat lähetettiin myös jäsenyhdistyksille, jolloin ne toimivat omalta osaltaan tiedotteina.

5.4     Avaintieto ja Nyckelinfo

Avaintieto-kansion uudistus valmistui alkuvuodesta 2009, Nyckelinfon päivitystä jatkettiin. Avaintieto- ja Nyckelinfo-kansio ovat ensisijaisesti kuulovammaisten lasten perheille tarkoitettu kuulovammaisuuden perustietopaketti ja käsikirja. Liiton kotisivulla www.klvl.org on kansion sisällysluettelo sekä ohjeet sen tilaamiseen.

Avaintieto-kansioita annettiin vuoden aikana maksutta 192 kuulovammaisen lapsen perheelle. Avaintieto-kansioita myytiin 16 kappaletta. Nyckelinfo-kansioita annettiin neljälle kuulovammaisen lapsen perheelle. Lisäksi kansioita lainattiin etenkin opiskelijoiden lopputöitä varten sekä annettiin tutustuttavaksi eri oppilaitoksiin sekä jäsenyhdistysten eri tilasuuksiin. Avaintieto oli esillä myös tilaisuuksissa, joissa KLVL:llä oli esittelypöytä.

5.5     Teksti-TV

KLVL sekä jäsenyhdistykset tiedottivat jäsenistöään ajankohtaisista asioista ja tapahtumista Teksti-TV:n sivulla 555. Teksti-TV:n sivujen päivittämisestä vastasi kurssisihteeri Virve Lönnqvist.

5.6     Muu tiedotustoiminta

Alan opiskelijoiden, tutkijoiden ja työntekijöiden käyttöön annettiin sekä erilaisiin tilaisuuksiin lähetettiin materiaalia mm. Avaintieto- ja Nyckelinfo-kansio, Nappi-lehtiä ja lehtiartikkeleita. Lisäksi kurssisihteeri, järjestösihteeri, pääsihteeri, puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä jäsenyhdistysten jäsenet ovat antaneet kuulovammaisuuteen liittyvää tietoa ja neuvontaa.

KLVL:n toimintaa esiteltiin Valkean talon ulkomaisille ja kotimaisille vierailija- ja opiskelijaryhmille. Järjestösihteeri kävi vuoden 2009 aikana neljä kertaa esittelemässä KLVL:n toimintaa Kuulonhuoltoliiton kuulovammaisten lasten kuntoutuskotien sopeutumisvalmennuskurssien osanottajille.


6.     Liiton tuottama materiaali

6.1     DVD ja video

KLVL:n laulu-DVD ”Iloa silmille ja korville, lastenlauluja laulaen ja viittoen” myytiin lähes loppuun.  Viittomalauluvideosta ”Ihme ja kumma, Lastenlauluja viittoen ja laulaen” tehtiin DVD-painos varainhankintaan.

6.2     Sanoja sormenpäissä

KLVL, Kuurojen Palvelusäätiö ja Kuurojen Liiton OSATA-projekti tuottivat dokumentin ”Sanoja sormenpäissä”. Dokumentti julkaistaan 12.2.2010. DVD on ilmainen ja tilattavissa KLVL:n toimistolta.

6.3     Muu materiaali

Liitolla oli myynnissä sekä vertaisperhekursseja ja eri tapahtumia varten KLVL:n logolla varustettuja kangaskasseja, ”Ihme ja Kumma” –laulu-DVD:tä, suru- ja onnitteluadresseja, joulukortteja ja T-paitoja. Karoliinan Puuhakirjoja ja KLVL- pinssejä jaettiin vertaisperhekursseilla ja eri tilaisuksissa, joissa KLVL:llä oli esittelypöytä.

7.     JÄSENTOIMINTA

KLVL:n 15 jäsenyhdistystä järjestivät toimintavuonna jäsenistölleen koulutus-, kerho- ja virkistystoimintaa. Jäsenyhdistykset tiedottivat jäsenperheitään omilla jäsenlehdillään ja -tiedotteillaan.

7.1     Kevään neuvottelupäivä 25.4.2009, Solvallan urheiluopistolla

Neuvottelupäivät järjesti DHBS, KLVL:n ruotsinkielinen jäsenyhdistys, yhdistyksensä 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Päivien teemana oli ”Visuaalisuus”. Esiintyjänä oli kuuro pantomiimikko Juuso Ojala. Luennoitsijoina olivat Karin Hoyer, joka kertoi uusita viittomakielistä ja näyttelijä Gubbe Andersson, joka kertoi kehon kielestä. Iltapäivällä juhlittiin yhdistystä kakkukahvilla. Iltaohjelmassa Teatteri Rollo esitti lastennäytelmän ”Hupsis!”. Osanottajia oli paikalla 27 henkilöä. Lapsille oli omaa ohjelmaa viiden ohjaajan voimin.

7.2     Lastenleirit

KLVL järjesti 14. kerran 7 – 15-vuotiaille kuulovammaisille lapsille ja heidän sisaruksilleen kaksi kesäleiriä Lehtimäen opistolla. Molemmilla leireillä toimi johtajana Satu Sironen. Kuurojen urheiluliitosta (SKUL) oli molemmilla leireillä liikunnanohjaaja Pasi Kosunen ohjaamassa liikunnallista ohjelmaa lapsille ja nuorille.

Lasten ensimmäisellä kesäleirillä 31.5. – 6.6.2009 oli mukana 24 lasta, iältään 7 – 12-vuotiaita. Leirin työntekijöinä toimi kahdeksan viittomakielentaitoista ohjaajaa sekä kaksi harjoittelijaa. Leirien ohjelmassa oli ensiaputaitojen opettelua ja retki Ähtärin eläinpuistoon.  Lisäksi ohjelmassa oli leikkiä, ratsastusta, pelejä, askartelua. Lapset saivat toisistaan vertaistukea, jonka ohjaajat kokivat todella tärkeäksi.

Toiselle lasten leirille Lehtimäellä 7. – 13.6.2009, osallistui 26 lasta, iältään 9 – 15-vuotiaita. Leirille osallistui myös kaksi kuulovammaista lasta Norjasta ja nuoria Petroskoista ohjaajineen. Carola Wisny, kuuro sirkustaiteilija Norjasta opetti lapsille sirkustaitoja. Leirillä oli yhteensä yksitoista viittomakielentaitoista ohjaajaa ja lisäksi oli 3 ohjaajaa, joilla oli viittomakielen taidon lisäksi venäjän kielen taito ja petroskoilaisen viittomakielen taito. He toimivatkin paljon ”tulkkeina” leirillä, koska mukana oli myös lapsia, joilla ei ollut viittomakielen taitoa. Leirin ohjelmassa oli sirkustaitoja, yhteistä leikkiä ja askartelua, leivontaa, ratsastusta jne.

Molempien leirien järjestämiseen saatiin tukea Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä ja Stiftelsen 7nde Mars Fondenilta.

7.3     Syksyn neuvottelupäivä 10.10.2009 Tuorlan Majatalo, Kaarina

Syksyn neuvottelupäivä järjestettiin Turun Seudun KLT ry:n toimesta vapaaehtoisvoimin, samalla vietettiin Turun Seudun jäsenyhdistyksen 50-vuotisjuhlia. Neuvottelupäivien ohjelmassa oli lääkäri Jaakko Salosen luento kuulovammoista ja tekniikan tuomasta avusta tulevaisuudessa. Jaakko Salonen kirjoitti aiheesta artikkelin Nappiin 6.2009. Iltapäivällä oli paikalla apuväline-esittelijät Nokialta ja Phonakilta. Vanhemmilla oli mahdollisuus keskustella ja kokeilla mm. puhelimen induktiosilmukkaa ja ryhmäkuuntelulaitetta. Lapsille oli järjestetty monipuolista ohjelmaa. Iltaohjelmassa oli Turun Seudun KLT:n juhlallisuudet. Ensin herkuteltiin perinnepöydällä ja sitten oli virallinen juhlaohjelma näytelmineen ja puheineen.

7.4     Jäsenyhdistysten tukeminen

Järjestösihteeri kiersi jäsenyhdistysten tapahtumissa kertomassa KLVL:n toiminnasta ja jakamassa ideoita paikalliseen toimintaan. Vuoden 2009 aikana järjestösihteeri ehti käydä kahden paikallisyhdistyksen tilaisuudessa. KLT ry järjesti 7.3.2009 vuosikokouksen Valkeassa Talossa. Saimaan KLT ry järjesti vuosikokouksen 21.3.2009 Lauritsalan seurakuntakeskuksessa. KLVL:n järjestösihteeri osallistui kumpaankin tilaisuuteen. Tilaisuuksissa tuli esille jäsenyhdistysten pienet voimavarat toiminnan pyörittämiseen sekä paikalliset eriarvoisuudet kuulovammaisten koulutuksen ja kuntoutuksen osalta.

7.5     Muuta

Satakieliohjelman kouluttamat vertaisperheet olivat KLVL:n jäsenistön käytössä. Useat koulutetuista vertaisperheistä ovat sekä KLVL:n että KHL:n jäseniä. Lisäksi Satakieliohjelman ja KLVL.n yhdessä kouluttamat nuoret kuulovammaiset tukihenkilöt osallistuivat eri tilaisuuksiin ja olivat jäsenistön käytössä.

7.6     Vertaisperhekurssit

KLVL järjesti vuoden 2009 aikana 9 vertaisperhekurssia ja yhden vertaisperhepäivän kuulovammaisten lasten perheille. Yksi kursseista oli suunnattu mikrotia-lasten ja toispuoleisesti kuulovammaisten lasten perheille. Lisäksi ruotsinkielinen jäsenyhdistys, DHBS järjesti yhden vertaisperhekurssin ruotsinkieliselle jäsenistölle. Vertaisperhekurssit järjestettiin eri puolilla Suomea, niin että niiden avulla pystyttiin palvelemaan koko jäsenistöä. Kursseille osallistui hieman yli 90 perhettä. 22 perhettä ei voitu ottaa kurssille, koska ei ollut tiloja tai kurssit olisivat paisuneet liian suuriksi. Kaiken kaikkiaan kursseille osallistui yli 160 kuulovammaisen lapsen vanhempaa ja yli 210 lasta.

Kursseilla oli vanhemmille luentoja eri aiheista, jotka tukivat kuulovammaisen lapsen vuorovaikutusta perheen sisällä ja antoivat vinkkejä tulevaisuutta varten, mm. kouluasioissa ja lapsen itsetunnon tukemisessa. Luennoitsijat olivat kuulovamma-alan asiantuntijoita eri osa-alueilta tai itse kuulovammaisia aikuisia, jotka kertoivat omista ratkaisuistaan eri tilanteissa. Kurssien aikana oli perheille myös yhteistä toiminnallista ohjelmaa, jonka kautta perheet saivat tukea toimintaan perheenä. Ohjelman lomassa ja taukojen aikana perheet keskustelivat vilkkaasti vertaistuesta ja sen merkityksestä. Jotkut lapset eivät olleet nähneet ollenkaan toista kuulovammaista lasta elämänsä aikana.

KLVL:n vertaisperhekurssit ovat olleet myös kuulovammaisten lasten sisaruksille suuri voimavara. He ovat saaneet jakaa kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa elävien lasten kanssa. Lapsille kurssien aikana oli omaa ohjelmaa lastenohjaajien kanssa. Lastenohjaajat itse olivat suurimmaksi osaksi kuulovammaisia nuoria aikuisia.

8.     KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

8.1     FEPEDA (European Federation of Parents of Hearing Impaired Children)

8.1.1     Yleistä

Fepedan toiminnan tavoitteena on kuulovammaisten lasten ja heidän perheidensä edunvalvonta Euroopan tasolla seuraamalla EU:n lainsäädäntöä ja pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kuulovammaisten lasten asemaan ja oikeuksiin järjestön jäsenmaissa.  Yhteistoiminnan avulla pyritään myös jakamaan tietoa eri jäsenmaissa hyväksi todetuista käytännöistä ja keskustelemaan perheiden kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin Fepedan Vision Mission and Values Statement  –asiakirja, johon on tiivistetysti kirjattu Fepedan toiminnan tavoite, keinot sen saavuttamiseksi sekä järjestön keskeiset arvot.

8.1.2     Hallinto

Fepedan hallituksessa oli kertomusvuonna edustajat Alankomaista, Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Liettuasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tsekinmaasta, Virosta ja Suomesta. Heinäkuun vuosikokouksessa uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Bulgaria.

Fepedan puheenjohtajana jatkaa KLVL:n edustaja Eeva Tikka, joka valittiin heinäkuussa 2008 Helsingissä järjestetyssä vuosikokouksessa järjestön puheenjohtajaksi vuosiksi 2008-2011. Fepedan sihteeristö jatkaa toimintaansa Suomessa puheenjohtajuuskauden ajan. Sihteeristöstä vastaa KLVL:n hallituksen jäsen Sari Paloposki.

Vuonna 2009 Fepedan hallitus (Management Committee) kokoontui kaksi kertaa: tammikuussa Königs Wusterhausenissa Saksassa ja heinäkuussa Dublinissa Irlannissa. Työvaliokunta (Bureau), johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, Secretary General, varapuheenjohtajat sekä varainhoitaja, kokoontui kertomusvuonna Vilnassa Liettuassa sekä Örebrossa Ruotsissa.

Vuoden 2009 aikana kokousten sisältöä on pyritty entisestään tehostamaan ja siten palvelemaan jäsenistön tarpeita entistä paremmin. Lisäksi kokousten yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan järjestetty asiantuntijaluentoja alaan liittyen.

Kokousten jälkeen jäsenmaille on lähetetty lyhyt tiivistelmä kokouksen annista, jolloin myös ne maat, jotka ovat olleet estyneitä osallistumaan kokoukseen, ovat saaneet tiedon kokouksen annista mahdollisimman pian. Uutena käytäntönä jäsenmaille on kokousten jälkeen lähetetty lista sovituista tehtävistä ym. määräpäivineen.

8.2     Fepedan toiminnan painopistealueet vuonna 2009

8.2.1     Jäsenistön aktivointi:

Jäsenjärjestöjen aktivoimispyrkimykset ovat edelleen olleet esillä lähes jokaisessa hallituksen kokouksessa. Usealla kansallisella järjestöllä on ollut vaikeuksia lähettää edustajaansa hallituksen kokouksiin. Aktiivisempaan osanottoon pyritään valitsemalla kokouspaikat aiempaan tapaan niin, että matkakustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi sekä järjestämällä kokouksia mahdollisuuksien mukaan niissä jäsenmaissa, joiden edustajat muutoin eivät pääsisi osallistumaan kokouksiin.

Sihteeristö on vuoden aikana ollut aktiivisesti yhteydessä jäsenjärjestöihin. Vanhoja passiivisia jäsenmaita on pyritty saamaan toimintaan uudelleen mukaan ja lisäksi on kartoitettu vanhempainjärjestöjä uusissa EU-maissa. Vuoden 2009 aikana mukaan onkin saatu mukaan muutama uusi aktiivinen jäsenjärjestö.

8.2.2     Twinning-ohjelma

Jäsenten aktivoimisen myötä toimintavuonna käynnistyi ns. twinning-ohjelma, jonka tarkoituksena on vanhojen EU-jäsenmaiden tuen avulla auttaa uusia jäsenmaita kehittämään omia vanhempainjärjestöjään ja integroitumaan eurooppalaiseen yhteistyöhön.  Ohjelma on saanut erittäin positiivisen vastaanoton ja muutamat jäsenmaat ovat ehtineet jo sopia yhteisprojektien käynnistämisestä. Twinning-ohjelman yhtenä tavoitteena on myös aktivoida uudet maat osallistumaan Fepedan kokouksiin.

8.2.3     Yhteistyö alan eurooppalaisten järjestöjen kanssa:

Fepeda on kertomusvuoden aikana osallistunut mm. EDF:n eli Euroopan vammaisfoorumin toimintaan. Yhteistyö alan muiden järjestöjen kanssa on koettu tärkeäksi ja tavoitteena on tiivistää yhteistyötä tulevina vuosina.

8.2.4     Fepedan internetsivut ja esite:

Tiedottamisen parantamiseksi hallitus jatkoi Fepedan internetsivujen uudistamista. Tarkoituksena on yrittää palvella jäseniä ja eri sidosryhmiä entistä paremmin. Myös Fepedan uuden esitteen tekeminen käynnistettiin vuoden 2009 aikana.

8.2.5     Let’s meet in Finland 2011-projekti:

Suomen puheenjohtajuuskauden on tarkoituksena huipentua kesällä 2011 Suomessa järjestettävään kansainväliseen perhetapaamiseen, johon odotamme perheitä eri puolilta Eurooppaa. Perheleirin järjestäminen on usean vuoden työn vaativa erillinen projekti. Suunnittelutyö käynnistettiin heti puheenjohtajuuden Suomeen siirtymisen jälkeen.

Vuoden 2009 aikana leirin suunnittelua jatkettiin pienen ydinryhmän puitteissa. Rahoitusta leirin suunnitteluun ja toteuttamiseen ei yrityksistä vielä ole saatu, joten ryhmä on toiminut vapaaehtoispohjalta. Vuoden aikana leirihankkeeseen on yritetty saada mukaan eri yhteistyökumppaneita.

8.3     PETROSKOI-hanke

Vuosi 2009 oli vuonna 2005 aikana käynnistyneen Ulkoministeriön rahoittaman yhteistyöhankeen ”Karjalan tasavallan kuulovammaisten (kuurojen ja huonokuuloisten) lasten ja nuorten elämän parantaminen koulutusta ja perheiden tiedonsaantia kehittämällä” –hankkeen viimeinen vuosi. Hanke toteutettiin yhdessä Petroskoissa toimivan Venäjän Karjalan alueen kuulovammaisten lasten vanhempien liiton OMA SANA:n kanssa. Projektin johtajana Suomessa oli pääsihteeri Maija Virpiranta-Salo ja Petroskoissa OMA SANA:n puheenjohtaja Elena Ogneva. Muina palkattuina työntekijöinä oli kolme viittomakielenopettajaa: Ilona Jakubtshek, Marina Sevastjanova ja Elvira Prokhorova, psykologi Oksana Brodgina, koordinaattori Svetlana Darljitsina sekä verkostotyöntekijä Ljuba Savina. Konsulttina toimi VET erityisperheterapeutti Pirjo Leino-Kainulainen Suomesta. Petroskoi-hankkeen suomalainen ohjausryhmä toimi projektin johdon ja työntekijöiden tukena projektin keston ajan.

8.3.1     Koko projektin aikana toteutettiin kolme kehittämisen osa-aluetta

1) Perheet saivat koulutusta ja tiedotusta kuulovammasta. Koulutusta ja tiedostusta toteutettiin järjestämällä 4 vertaisleiriä Venäjällä ja perheet osallistuivat viisi kertaa Suomessa vertaiskurssille. Lisäksi perheet saivat opetusta viittomakielestä ja psykologin konsultointiapua sekä kirjallista tukimateriaalia.

2) Paikallisia asiantuntijoita koulutettiin. Kaksi asiantuntijaa sai koulutusta viittomakielen opetusmenetelmistä ja viittomakielentulkkikoulutuksesta. Pavlosvkissa koulutettiin neljä Petroskoin 25. koulun kuurojen lasten opettajaa viittomakielen tulkiksi. Kuurojen koulun ja päiväkodin opettajat (5) saivat osallistua Venäjän opetusakatemian Moskovan Erityispedagogisen instituution kursseille. Säännöllisesti toteutetut seminaarit KLVL:n ja Humak:n yhteistyössä tarjosivat opettajille tietoa ja koulutusta. Lisäksi tietoa ja koulutusta tuki suomalaisten asiantuntijoiden konsultaatiot. Asiantuntijoiden lisäksi Karjalan tasavallan opetusministeriön ja opetushallituksen edustajat osallistuivat koulutusmatkoihin Suomeen eri kuulovammaisten oppilaitoksiin.

3) Lasten- ja nuorten toimintaa tuettiin antamalla tietoa venäläisille kuuroille lapsille ja nuorille suomalaisten kuurojen nuorten roolimallien kautta erilaisilla leireillä ja seminaareissa. Nuorilla oli mahdollisuus osallistua Suomessa järjestetyille kesäleireille, joissa he saivat tietoa ja itsevarmuutta. Lisäksi kuuroja nuoria koulutettiin ohjaajiksi ja heille annettiin viittomakielen koulutusta. Erilaiset retket ja museo-, teatteri- ja näyttelykäynnit ovat tukeneet lasten oppimista.

Kaiken kaikkiaan projekti saavutti tavoitteensa hyvin. Asenteet kuuroja, huonokuuloisia ja viittomakieltä kohtaan ovat parantuneet. Perheiden ja ammattihenkilöstön vuorovaikutussuhteet ovat parantuneet ja viittomakielen tulkkien ansiosta lapsilla on paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan kuten näyttelyihin, kursseille jne Projektin saavutukset on huomioitu Karjalan tasavallan opetushallituksessa.

8.4     Muu kansainvälinen toiminta

Hallituksen jäsen Hannele Rabb toimi Barnplantorna:n yhteyshenkilönä. EKLVL:n (Eesti Kuulmispuuetega Laste Vanemate Liit) yhteyshenkilönä toimi hallituksen jäsen Sari Paloposki.

KLVL:n Puheenjohtaja Päivi Homi, Fepedan presidentti Eeva Tikka ja Fepedan sihteeri Sari Paloposki osallistuivat Ruotsin kuulovammaisten lasten vanhempien liiton DHB:n 60-vuotisjuhliin Örebrossa lokakuussa 2009.

9.     TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

9.1     Vakiintunut toiminta ja sen kehittäminen

KLVL ry:llä on viisivuotissuunnitelma, jonka avulla huolehditaan työn pitkäjänteisyydestä. Toimintaa jatketaan talousarvion puitteissa niiltä osin kuin avustuksia on saatu ja saadaan. Edunvalvontaa tehostetaan. Nappi-lehti ilmestyy uudistetussa ulkoasussa, värillisenä. Siihen toivotaan jäsenistöltä juttuja ihan tavallisista asioista kuulovammaisen lapsen arjessa. Nappi-lehden toimitus ostetaan Provia Oy:ltä, toimittajana toimii Katariina Kääpä. Pääsihteeri on lehden vastaava päätoimittaja.

Vertaisperhekurssit toteutetaan saadun avustuksen puitteissa. Kuulovammaisten lasten ja heidän sisarustensa kesäleirit järjestetään Lehtimäellä. Uutena leiritoimintana ovat hiihtolomaleirit kuulovammaisille lapsille ja heidän sisaruksilleen, vyöhykkeittäin hiihtoloma-aikojen mukaisesti. Liittokokoukset, neuvottelupäivät ja kesäpäivät toteutetaan toimintasuunnitelman mukaisesti, jäsenyhdistyksiä toivotaan aktiivisesti mukaan alueillansa olevien tapahtumien järjestelyihin.

Yhteistyötä muiden kuulovamma-alan ja lasten järjestöjen kanssa jatketaan sekä kehitetään. Yhteistyössä pyritään vielä entistä enemmän hyötymään muiden kuulovamma-alan järjestöjen asiantuntemuksesta ja kehitettyjen hyvien käytänteiden tuomisesta KLVL:n jäsenistön tietoon. Erityisen tärkeää verkostoituminen on edunvalvonnan alalla, koska pienenä järjestönä emme kykene siihen yksin.

9.2     Graafinen ilme ja fyysinen työympäristö

KLVL ry:n graafinen ilme uudistetaan niin, että se palvelee yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Fyysisten työolojen parantaminen toimistolla on tarpeen, käytännössä tämä tarkoittaa ATK-laitteiden ja toimistokalusteiden uusimista varojen hiemankin salliessa.

KLVL ry:n toimiston työntekijöiden toimenkuvat ja työn painopistealueet ovat murroksessa. Tätä murrosta johtaa pääsihteeri, joka aloitti työssään vuoden 2010 alusta. Taloushallintoon liittyvien rutiinien organisoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla liitto on saanut vuoden 2010 alusta myös toimistosihteerin. Toimistosihteeri pyritään vakinaistamaan, jos rahoitusta löytyy. Työnkuvien kehittämisen tavoitteena on, että 1.) liiton perustoiminnat säilyvät, 2.) niiden sisältö pysyy tuoreena ja jäsenistön tarpeita vastaavana sekä 3.) liiton resursseja vapautuu entistä enemmän verkostoitumiseen, edunvalvontatyöhön ja uusien toimintamuotojen viemiseen jäsenyhdistyksille.

Koska 50-vuotisjuhlavuosi lähestyy, toimistolla tulee myös vapautua resursseja arkiston järjestämiseen ja historiikki-työskentelyn käynnistämiseen. Historiikin kirjoittajaksi etsitään pätevä ammattilainen, jonka työskentelyä varten käynnistetään rahoituksen hankinta.

9.3     Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus KLVL ry:n työssä

KLVL:n työ on järjestön olemassaolon alusta saakka perustunut kokemusten jakamiselle samantyyppisiä asioita läpikäyneiden perheiden kanssa. Vertaistuen merkitys onkin tänään tunnustettu sosiaali- ja terveysalalla merkittäväksi voimavaraksi ammattilaisten tekemän työn rinnalle. KLVL:n haasteena on löytää mittareita oman vertaistukitoimintansa arviointiin, jonka pohjalta toimintaa voitaisiin edelleen suunnata ja kehittää perheiden parhaaksi. Toiminnan sisällön arvioimiseksi ja uuden luomiseksi järjestö suhtautuu erittäin myönteisesti kaikkiin tutkimushankkeisiin ja opinnäytetöihin, joita sen piirissä halutaan tehdä. Konkreettinen yhteistyö on jo aloitettu Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkkien koulutusohjelman opinnäytetöiden hyödyntämiseksi järjestön työssä.

Ennalta ehkäisevän työn kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen kuulovamma-perheiden parissa ovat asioita, jotka kentältä nousevat yhä enenevässä määrin. Kuntoutusohjaajien työnkuvien muutokset tulevaisuudessa haastavat rakentamaan sellaisia vertaistoiminnan muotoja, joilla voidaan tavoittaa niitä perheitä, jotka tulevaisuudessa ovat uhkassa jäädä vaille palveluohjausta. KLVL:n toiminnassa on aina ollut mukana taloudellisen vähäosaisuuden huomioiminen. KLVL tukee edelleen rahastojensa kautta vähävaraisten perheiden mahdollisuuksia osallistua toimintaan.

9.4     Yhteistyön kehittäminen Satakieli-ohjelman kanssa

KLVL on tehnyt yhteistyötä Satakieli-ohjelman kanssa jo vuodesta 2008, jolloin järjestösihteerimme oli aktiivisesti kouluttamassa tukihenkilöitä kuulovammaisille nuorille. Vuonna 2009 tämän pohjatyön käyttäminen vertaistuen kehittämisessä järjestön sisällä ei lähtenyt käyntiin, koska järjestösihteerin toimenkuva muuttui pääsihteerin menehtymisen myötä. Nyt vuonna 2010 tämä yhteistyösuhde Satakieli-ohjelman kanssa otetaan käyttöön. Satakieli-kahviloiden yhteydessä järjestetään jäsenyhdistyksille mahdollisuus vertaisperhetoimintaan paikallisesti. Vertaistukihenkilö-toimintaa nuorille tarjotaan aktiivisesti.

9.5     Kommunikaation tukeminen eri-ikäkausina

Vanhemmuuden ja kommunikoinnin  tukeminen eri tavoin on KLVL:n ydinaluetta. Vuoden 2010 aikana yhteistyössä A-Klinikkasäätiön kanssa työstetään hanke, jonka tarkoituksena on soveltaa vanhemmuuden roolikartta kuulovammaperheiden käyttöön. Keskeistä on huomioida kuulovammaisuuteen liittyvät kommunikaatio-haasteet lapsen eri-ikäkausina. Ammatillisesti tuotetun roolikartan avulla kentälle luodaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukitoimintaa. Roolikartta antaa mallin ja rakenteen, jonka avulla kuulovammaisen lapsen vanhempi voi työstää kommunikaation haasteita ja omaa vanhemmuuttaan.

9.6     Talous

Raha-automaattiyhdistys antoi vuodelle 2010 yleisavustusta 225.000 €, josta 38.000 € on tarkoitettu Fepedan puheenjohtajuustoimintaan Suomessa ja kohdennettua avustusta vertaisperhekursseihin 118.000 €. Avustuksia on haettu ja haetaan vuoden aikana lastenleireihin, muuhun lasten toimintaan sekä muuhun toimintaan eri säätiöltä.

9.7     Työntekijät

Vuonna 2010 KLVL:ssä on kolme vakituista työntekijää: pääsihteeri, järjestösihteeri ja kurssisihteeri sekä määräaikainen toimistosihteeri. Pääsihteeri toimii kokonaistyöajalla, järjestö- ja kurssisihteeri kokoaikaisena ja toimistosihteeri osa-aikaisena (6 h/päivä). Järjestösihteerille on myönnetty vapaata KLVL:n palveluksesta 1.9.2010 saakka. Hän toimii vapaan aikana Kuurojen Liiton palveluksessa kansainvälisissä tehtävissä.

10.     Yli-/alijäämän käyttö

Liittohallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 4.728,26 € siirretään taseen omaan pääomaan.