Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

Sisällysluettelo

1.       Katsaus toimintaympäristöön vuonna 2012……………………………………………….. 3

2.       Järjestötyön muodot vuonna 2012…………………………………………………………….. 3

2.1     Vertaistyö ja osallisuus………………………………………………………………………………….. 3

2.2     Nappi-lehti saavuttaa kentän……………………………………………………………………………. 4

2.3     Järjestöyhteistyö tiivistyy………………………………………………………………………………… 5

2.4     Perheiden tietopolku ja muut kehittämishankkeet…………………………………………………. 6

2.5     Kansainvälinen työ………………………………………………………………………………………… 6

3.       Hallinto ja yhteiskuntasuhteet…………………………………………………………………. 6

3.1     Työntekijöiden toimenkuvat ja toimiston puitteet ………………………………………………….. 6

3.2     Edunvalvonta ja verkostoituminen……………………………………………………………………… 7

3.3     Jäsenyhdistykset ja hallinnon kehittäminen…………………………………………………………. 7

3.4     Rahoituspohjan laajentamismahdollisuudet…………………………………………………………. 8

3.5     50-vuotisjuhlavuoden valmistelu………………………………………………………………………… 8

1. Katsaus toimintaympäristöön vuonna 2012

Monet asiat ovat Suomessa hyvin kuulovammaisten lasten osalta: on ilmaiset kuulokojeet ja sisäkorvaistutteet, uudenaikaiset sairaaloiden kuulokeskukset, erityisopetuslaki, jopa rahallinen tuki, jota Kansaneläkelaitos kuukausittain maksaa sekä erilaista lääkinnällistä kuntoutusta ja sopeutumisvalmennustoimintaa. Näin on, koska järjestöt ovat toimineet ja vaikuttaneet päätöksentekoon. Keskeisimmät hankaluudet liittyvät siihen, että terveydenhuollon toimintakulttuuri ei ole yksilöllistä eikä perhekeskeistä. Aito kokemus on, että perheet eivät tule kuulluiksi ja avun saanti jää vajavaiseksi. Perheet kokevat, että järjestötyössä syntyy vertaistuen kautta sellaisia kohtaamisia, jotka auttavat eteenpäin kuulovammaisen lapsen kanssa. Liian usein olemassa olevista palveluista saa tietoa vasta vertaistuen kautta, ei viranomaisilta. Palveluiden ja etuisuuksien saamista säätelevät määräykset, jotka käyttäjän kannalta näyttäytyvät osin epäjohdonmukaisina. Vertaistuen tarjoaminen ja tiedon välittäminen  viranomaisille siitä, miten palvelujärjestelmää voi käyttäjän näkökulmasta kehittää, ovat KLVL ry:n tärkeimmät tehtävät.

Vammaisten oikeudet ovat YK:n vuoden 2006 yleissopimuksen jälkeen olleet Suomessa erityisen tarkastelun kohteena. Vuonna 2010 saimmekin VAMPOn, Suomen vammaispoliittisen ohjelman vuosille 2010 – 2015. VAMPOn julkistamisen jälkeen KLVL:n tehtävä on entisestään kirkastunut. Lasten asioita ajaa ja valvoo lapsiasiavaltuutettu. Kuitenkaan varsinaisten vammaisjärjestöjen agendalle lasten asiat eivät ole juurikaan päässeet. Tämä tulee usein esiin jo toiminnassa lähiliittojemme kanssa. KLVL:n paikka pienenä järjestönä on välittää lasten ja perheiden näkemystä järjestökentällä sekä vammaisjärjestöjen että lapsi- ja perheasiain parissa toimivien järjestöjen tietoon.

Vuonna 2012 uusi hallituskausi on alkumetreillä. Hallitusohjelmaan on kirjattuna mahdollisuus rajata palveluiden kilpailutusta kunnissa tiettyjen palveluiden osalta, YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi, lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuiden selkeyttäminen, maksukattojen yhdistäminen sekä esteettömyyden kehittäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Heikkenevä maailmantalouden tilanne ja Suomen talouden tasapainottamiseksi tarvittavat säästöt kuitenkin ovat aiheuttaneet sen, että konkreettisia käytännön toimia ei hallitusohjelmassa mainita kuin muutamia. Asioita selvitetään ja arvioidaan. Tällöin järjestötyön haasteeksi nousee osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda esiin se, missä on vammaislapsityön kova ydin, ne asiat, joista ei saa säästää, jotta kuulovammaisilla lapsilla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen Suomessa myös tästä eteenpäin.

2. Järjestötyön muodot vuonna 2012

2.1 Vertaistyö ja osallisuus

KLVL ry järjestää vuosittain useita vertaisperhekursseja ympäri Suomen, koko perheelle tarkoitetut kurssit kestävät viikonlopun ajan, sen lisäksi lapsille järjestetään vertaisleirejä. Osallistumisen edellytyksenä ei ole perheen jäsenyys liitossa. Vertaistoiminnassa huomioidaan koko lapsen lähipiiri sisaruksista isovanhempiin. Kursseille ja leireille valitaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä ja perityt maksut kattavat vain pienen osan kuluista.

Vertaisperhetoiminta rakentuu vertaistuen syntymisestä ja jäsenistön tarpeista nousevista teemavalinnoista. Vuoden 2012 vertaisperhekurssien teemat on ensimmäistä kertaa rakennettu suurelta osin lähiliittojen kanssa ja ohjelman tuottamisessa hyödynnetään yhteistyötä. Tämä vähentää päällekkäistä toimintaa. KLVL ry:n lasten- ja nuorten leiritoiminta on kantanut vuosikymmeniä. Leiritoiminta kehittää lasten kommunikaatiotaitoja vertaisryhmässä sekä tukee itsetunnon rakentumista. Talven vertaisleirit ovat KLVL ry:n toimintaan muutama vuosi sitten mukaan tullut uudistus, joka on otettu hyvin vastaan ja jota sen vuoksi jatketaan. Lisäksi edelleen järjestämme jo vuosikymmeniä suositun kesäleirin.

Lasten- ja nuorten leiritoiminta on vertikaalista työtä kaikkien Suomen kuulovammaisten lasten- ja nuorten parissa. Leireille osallistuvat lapset saavat ohjaajikseen kuulovammaisia nuoria, jotka toimivat roolimalleina ja esikuvina samalla kun itse saavat työkokemusta ja voivat välittää järjestön perinteitä aina uusille ikäluokille. Tyypillisesti vertaistuki on tärkeää vanhemmille silloin kun lapset ovat pieniä ja perhe opettelee elämään kuulovamman kanssa. Ystävät koukuttavat mukaan toimintaan usein pidemmäksikin ajaksi, mutta erityisen merkittäviä ovat ne samanlaisuuden ja ryhmään kuulumisen kokemukset, joita lapset ja nuoret vertaistoiminnan kautta saavat.

Kiertävä Satakielikahvilatoiminta yhteistyössä Satakieliohjelman kanssa on osoittautunut menestykseksi. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta irrottautua vertaisperhekurssille kokonaiseksi viikonlopuksi. Lauantaiset, kuulovamma-teeman ympärille rakennetut päivätapahtumat ovat löytäneet oman osanottajakuntansa ja vakiinnuttaneet paikkansa, joten ne jatkavat kiertämistä myös vuonna 2012.

Vertaistyö, kuulovammaisten lasten ja nuorten osallistamisen vahvistaminen sekä vanhempien voimaannuttaminen ovat työtä, jossa kohdataan ongelmia kaikilta elämän osa-alueilta. Tutkimukset ja alan ammattilaisten huomiot kertovat, että osa perheistä on suuressa syrjäytymisvaarassa kasvaneesta suhteellisesta hyvinvoinnista huolimatta. Tämä näkyy myös KLVL ry:n toiminnassa. Osittain työ on vaativaa erityislapsi ja -perhetyötä, mihin haasteeseen vuonna 2012 vastataan henkilökunnan kouluttamisella. Jää nähtäväksi, miten heikkenevä talouskehitys vaikuttaa tällä kentällä.

KLVL ry:n toiminnassa on perinteisesti pyritty kaikkien osallisuuteen. Vähävaraisten perheiden omavastuuosuuksien kattaminen hoidetaan edelleen tekemällä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja vammaispalveluiden kanssa ja tarpeen niin vaatiessa käyttämällä KLVL ry:n omia pieniä lahjoituksin saatuja varoja.

2.2 Nappi-lehti saavuttaa kentän

Nappi-lehdelle on laadittu vuosisuunnitelma, jossa toistuvat kuulovammaperheen kannalta olennaiset teemat. Vuonna 2012 teemoja ovat kuulon apuvälineteknologia, vauvat ja leikki-ikäiset, kulttuuri, nuoruusikä kehityshaasteena, yhteisöllisyys perheen tukena ja kommunikaatio.

Nappi-lehden sisältö syntyy aktiivisen jäsenistön työn tuloksena. Keskeisin haaste on ilmoitusmyynti, jota taas vuonna 2012 yritetään tehostaa. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Nappi-lehden levikkiä ei ole  haluttu pienentää, koska lehti kattaa noin 80% kuulovammaisten lasten ja nuorten perheistä Suomessa. Se on ainoa kanava, joka tavoittaa kentän näin laajasti.

2.3 Järjestöyhteistyö tiivistyy

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton päärahoittaja, Raha-automaattiyhdistys, edellyttää tai ainakin suosittelee yhteistyötä järjestöjen välillä. KLVL ry:lle yhteistyö lähiliittojen, kuten Kuuloliitto ry:n ja Kuurojen Liiton kanssa on luontevaa ja sille on olemassa perinteitä. Käytännössä keskeisiä kuuloalan yhteistyökumppaneita on Satakieliohjelma, jonka kanssa jatketaan yhteistä kiertävää kahvilatoimintaa sekä Kuuloliiton nuorisotoiminta, johon moni KLVL ry:n toiminnassa vanhempiensa kanssa mukana ollut lapsi siirtyy, kun ikää karttuu. Vuonna  2012 leiritoiminnan osalta yhteistyötä tiivistetään tiedotuksen tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kuuloliiton kuntoutuskodin kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä molemminpuolisen tiedotuksen merkeissä.

Kuurojen liiton kanssa on vuodelle 2012 suunniteltu yhteistyökurssi, jonka kautta toteutuu KLVL ry:n tahto ylläpitää myös viittomakielistä ohjelmatarjontaa jäsenistölle. KLVL ry nimeää edelleen edustajan viittomakielikeskuksen neuvottelukuntaan ja tätä kautta osallistuu yhdessä Kuurojen Liiton kanssa syksyllä 2012 järjestettävän pohjoismaisen kongressin taustatyöhön. KLVL ry tekee jatkuvaa yhteistyötä Kuurojen Liiton viittomakielisen edunvalvonnan kanssa aina, kun tulee esiin perheitä, lapsia ja nuoria koskettavia kysymyksiä.

Kuurojen Palvelusäätiön kanssa yhteistyö on viety rakenteiden tasolle. KPS:n taloushallinto hoitaa sopimuksen mukaisesti KLVL ry:n taloushallinnon vuoden 2012 loppuun saakka. Jo vuonna 2011 on saatu nauttia siitä, että järjestön taloushallinto sijaitsee samalla käytävällä kuin toimisto ja sitä hoitaa useita alan ammattilaisia. Lisäksi käytännön yhteistyötä on Juniori-ohjelman tiedotuksen puitteissa sekä yhteistyökurssin muodossa. Juniori-ohjelma on suosittu ja monet mukana olleet perheet kaipaavat jatkotoimintaa ohjelman jälkeen. KLVL ry vastaa tähän tarpeeseen ja koordinoi yhden vertaiskurssin yhteistyössä Juniorin kanssa.

LapCi ry on sisäkorvaistutteen saaneiden lasten vanhempien perustama järjestö, sillä on jopa osin samoja jäseniä kuin KLVL ry:llä. Vuoden 2011 aikana on KLVL ry ja LapCI ry ovat jättäneet yhteisen projektihakemuksen Raha-automaattiyhdistykselle ja muutenkin keskustelua yhteisen edunvalvonnan puitteissa tiivistetään edelleen vuonna 2012. Yhteinen kohtaamisfoorumi on ollut Satakieliseminaari, mutta myös suora, kahdenvälinen yhteistyö jatkuu.

Järjestöyhteistyö on monessa mukana olemista, erilaisia hankkeita lähtee kansalaistoimintana liikkeelle ja vaatii laajaa kosketuspintaa järjestökenttään, jotta ollaan selvillä siitä, mitä alalla on rakentumassa. Vuonna 2012 KLVL ry:llä on edustaja Lapsiasiain keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunnassa ja uuden, työnsä aloittavan Soste:n toimintaa seurataan, jotta osataan mennä mukaan KLVL ry:lle tärkeisiin, muodostuviin valmistelu- ja edunvalvontaryhmiin. Vamlasin toiminnassa mukana oleminen on luontevaa lapsivammaisjärjestölle, kuten KLVL ry:lle. Viittomakielialaa ei unohdeta, Kuurojen Liiton tehokkaasta edunvalvonnasta huolimatta, on tärkeää tuoda lasten asemaa esiin esimerkiksi Humakin viittomakieliasian neuvottelukunnassa.

Vuonna 2012 uusi, lupaavalta vaikuttava yhteistyöryhmä on vasta perusteilla oleva Kuluttajaparlamentti. Sen parista on noussut esiin useita vammaisjärjestöille keskeisiä kysymyksiä. KLVL ry:n kannalta ainakin kaksi sen tavoitteisiin liittyvää merkittävää aihepiiriä on otettu keskusteluun ja laajan yhteistyöryhmän arvioitavaksi. On mietitty, tuleeko Suomeen luoda valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan niihin. Samoin on nostettu esiin kysymys siitä, tulisiko vakuutusyhtiöiden ja Kelan lääkäreille luoda julkinen valvontainstanssi, johon muun muassa kuluttaja voi tarvittaessa valittaa. Nämä molemmat teemat ovat KLVL ry:n jäsenistölle tärkeitä ja jos niiden eteenpäin menemistä voidaan Kuluttajaparlamentin toiminnan kautta edistää, niin se on syytä tehdä.

Lisäksi harkinnan mukaan otetaan osaa eri yhteistyöryhmiin niiden tavoitteiden ja kokoonpanon sekä arvioidun vaikuttavuuden perusteella. Yhteistyösuhteita ylläpidetään suhteessa resursseihin. Tärkeä yhteistyösuhteiden kehittämissuunta olisi mahdolliset uudet rahoittajat. Uusien rahoittajien löytämiseksi vaadittava työ edellyttäisi sekin sekä henkilöresurssin että varoja.

2.4 Perheiden tietopolku ja muut kehittämishankkeet

Loppuvuonna 2011 lanseerattiin Perheiden Tietopolku –niminen nettisivusto Taty ry.n koordinoimana vammaislapsijärjestöjen yhteishankkeena. KLVL ry oli Tietopolun kehittämistyössä mukana alusta saakka. Vuonna 2012 ollaan aktiivisesti mukana, kun Tietopolku edelleen kehitetään perheiden tarpeita paremmin vastaavaksi niiden kokemusten perusteella, joita kentältä saadaan. Tietopolun markkinointi perheille myös KLVL ry:n kautta on tärkeää.

KLVL ry:ssä uudistetaan voimakkaasti www-sivustoa vuonna 2012. Vertaistyökoordinaattorin toimenkuvaan on koko ajan sisällytetty yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa. Jatkuvista henkilövaihdoksista ja niiden myötä tulleista keskustoimistolla välttämättömistä sijaistamisista johtuen jäsenyhdistystyö ei ole syventynyt niin kuin on toivottu. Nyt kun tilanne on vihdoin vakaa, voi vuonna 2012 vertaistyökoordinaattori syventää yhteistyötä jäsenyhdistysten vapaaehtoisten kanssa ja siten tukea jäsenyhdistysten toimintaa. Tähän liittyy kiinteästi toiminnan tuominen lähemmäksi jäsenistöä yhteisöllisen median kautta.

KLVL ry jätti vuonna 2011 kaksi projektihakemusta Raha-automaattiyhdistykselle, toisen yhdessä LapCI ry:n kanssa ja toisen yhdessä omien jäsenyhdistystensä kanssa. Mikäli edes toinen näistä rahoituksista saadaan, saa www-pohjainen tiedotus tai jäsenyhdistystyö riittävät kehittämisresurssit.

2.5 Kansainvälinen työ

KLVL ry on ollut Euroopan kuulovammaisten lasten vanhempainjärjestön, FEPEDAn, hallituksen jäsen jo vuodesta 1999, joista vuodet 2008-2011 KLVL ry toimi järjestön puheenjohtajamaana.  Aktiivinen rooli FEPEDAssa jatkuu. KLVL ry:n varapuheenjohtaja Sari Paloposki toimii FEPEDAn Suomen edustajana ja hänet on valittu elokuussa 2011 kolmivuotiskaudeksi FEPEDAn puheenjohtajistoon.  Samalla hän hoitaa edelleen Suomen puheenjohtajakaudelta periytynyttä FEPEDAn sihteeristöä uuden puheenjohtajamaan Irlannin aisaparina.  KLVL ry on mukana myös FEPEDAn twinning-hankkeessa, jossa Suomen kumppanuusmaana on Slovenia. KLVL ry pyrkii löytämään varoja, jotta Suomi-Slovenia twinning-toiminta voisi lupaavan kontaktoinnin jälkeen lähteä liikkeelle.

KLVL ry:llä on pitkät perinteet myös lähialueyhteistyössä, erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa. Näitä perinteitä on syytä vaalia. Yhteistyölle etsitään rahoitusta ja sitä pyritään tiivistämään pitämällä aktiivisesti yhteyttä molempien maiden vanhempainliittoihin ja etsimällä uusia yhteistyömuotoja, jotka hyödyntäisivät jäsenperheitämme entistä paremmin.

3. HALLINTO JA YHTEISKUNTASUHTEET

3.1 Työntekijöiden toimenkuvat ja toimiston puitteet

Pääsihteeri vastaa yhteistyösuhteista, järjestöhallinnosta ja toimii palkatun henkilöstön esimiehenä. Vertaistyökoordinaattori keskittyy vertaistoimintaan. Järjestöassistentti huolehtii toimistolle jäävistä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon rutiineista sekä jäsenrekisterin ylläpidosta ja postituksesta, joka muodostaa kohtuullisen ison osan työnkuvaa. Vuonna 2012 KLVL ry:llä on henkilökunnassaan uusi vertaistyökoordinaattori loppuvuodesta 2011 irtisanoutuneen, pitkään järjestön työssä mukana olleen henkilön tilalla. Uuden työntekijän toimenkuva muovataan vastaamaan tarpeita ja valitun henkilön osaamista. Pienessä järjestössä kaikki tekevät kaikkea ja asioiden sujuminen on viime kädessä työn tekemisen kriteeri.

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry omistaa toimitilansa Valkean Talon A-osassa, jossa isommassa huoneessa työskentelevät vuoden 2012 alusta vertaistyökoordinaattori ja järjestöassistentti. Samalla käytävällä sijaitsee pääsihteerin huone. KLVL ry vuokraa Kuurojen Palvelusäätiölle yhtä omistamaansa huonetta. Kiinteistöosakeyhtiö Valkean Talon yhtiökokouksiin osallistuminen ja yhtiön tietohallinnon kehittämishankkeiden seuranta ja sen kautta niistä suurimman hyödyn saaminen, ovat keskeistä yhteistyötä Valkean talon puitteissa vuonna 2012.

Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 2011 myöntämän investointiavustuksen ansiosta toimitilat ovat asianmukaisin työvälinein varustetut. Toimiston arkeen kuuluu erilaisten työharjoitteluiden tarjoaminen etenkin huonokuuloisille hakijoille sekä alan opiskelijoille. Nyt toimisto on riittävästä varustettu, jotta harjoittelijoita voidaan ottaa vastaan ilman erityisjärjestelyjä työpisteiden kanssa. Vuodeksi 2012 on toistaiseksi sovittu työkokeilusta huonokuuloisen toimistoharjoittelijan kanssa.

3.2 Edunvalvonta ja verkostoituminen

Vuonna 2011 lapsiasiavaltuutettu järjesti yhteisseminaarin huonokuuloisten ja viittomakielisten lasten järjestöjen kanssa. Yhteisen seminaarin aiheena oli näiden lapsiryhmien oikeuksien toteutuminen Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää usein huomiota kannanotoissaan siihen, että lasten oikeudet toteutuvat vanhempien toiminnan kautta. Yhteistyön jatkaminen lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa takaa sen, että kuulovammaisten lasten erityistarpeet ovat muistissa silloin, kun valtakunnan tasolla tehdään perhepoliittisia, suoraan lapsiin vaikuttavia linjauksia. KLVL ry vaikuttaa ja on jo voinut vaikuttaa koko siihen katsontakantaan, joka tällä viranomaisella on. Pitkään sosiaalisista syistä syrjäytyneiden lasten asiat ovat jopa ohittaneet vammaislapsikysymykset sekä valtakunnan politiikassa että järjestötasolla. Edelleen vuonna 2012 tuomme vammaislapsiasiaa päättäjien tietoon paitsi suoraan, myös lapsiasiavaltuutetun kautta.

Viittomakielisten lasten määrä on vähäinen tällä hetkellä Suomessa. Silti moni tehokkaan kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen saanut lapsi opiskelee perheineen viittomakieltä järjestötoiminnan parissa. Tätä harrastustoimintaa ei viranomaistilastointi huomioi. Useimmat lapset ovat yleisopetuksessa integroituneina ja viittomakielisten oppilaiden määrä pienenee siten koko ajan. Esimerkiksi viittomakielistä lukio-opetusta ei Suomessa ensi lukukaudella enää ole oppilaspulan vuoksi. Tulevaisuudessa jää nähtäväksi, miten tilanne tältä osin kehittyy. KLVL haluaa toiminnassaan ylläpitää ajatusta kaksikielisyyden rikkaudesta. Kerromme myös perheille, että viittomakieli on yksi tapa turvata lapsen mahdollisuus rikkaaseen itseilmaisuun ja kommunikaatioon. Näiden asioiden huomioiminen erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa on keskeisesti KLVL ry:n agendalla. Akuuttina kysymyksenä vuonna 2012 nousee esiin kuulovammaisten opetus Mikkelin Mikael-koulussa.

3.3 Jäsenyhdistykset ja hallinnon kehittäminen

Jäsenyhdistykset saavat keskustoimiston tukea tiedottamisessa, jäsenrekisterin ylläpidossa sekä edunvalvonnassa. Jokaisella yhdistyksellä on ainakin puheenjohtaja, sihteeri sekä jäsenrekisterin ylläpitäjä, ehkä myös taloudenhoitaja. Vertaistyökoordinaattori rakentaa vertaisperhekurssit aina yhteistyössä sen alueen yhdistyksen kanssa, jonne kurssi viedään. Jäsenyhdistykset toimivat eri tavoin eri paikoissa. Niissä kaupungeissa, joissa on Kuulokeskukset, on jäsenyhdistyksillä usein hyvät yhteydet hoito- ja kuntoutusvastaaviin tahoihin ja välittömät kontaktit tiedottamisen ja yhteistyön ylläpitämisessä.

Viime vuosina KLVL ry:ssä on kehitetty järjestöhallintoa valitsemalla jäsenyhdistysten hallitusedustajille (15 kpl) varaedustajat. Edustajat ovat kuulovammaisten lasten vanhempia. Hallitus ohjaa liiton työtä ja kokoontuu vähintään 5 kertaa vuodessa. Liittokokouksia pidetään kaksi. Keväällä liittokokous ottaa kantaa edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjoihin sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen. Syksyn liittokokous hyväksyy seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen seuraavalle vuodelle.

Keskeisin kehittämistarve luottamushallintotyöskentelyssä olisi lisävarojen löytäminen, jotta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, tarvittaessa muiden hallituksen jäsenten sijaistaessa, voisivat enemmän osallistua edunvalvontatyöhön. Toimiston niukka henkilöstöresurssointi aiheuttaa, että pääsihteeri ei voi kokonaan omistautua yhteistyösuhteille ja edunvalvonnalle. Verkostoitumisen ja sitä kautta järjestyvän edunvalvonnan rooli järjestömaailmassa on keskeinen ja siihen KLVL ry kaipaa lisäresursseja. Tavoitteena voidaan pitää, että luottamushenkilöille, jotka tähän voivat osallistua, voitaisiin korvata syntyneet kulut ja ansionmenetykset, vuonna 2012 tämä tuskin vielä on mahdollista, mutta tavoitteeksi voidaan ottaa luottamushenkilöhallinnon laajempi osallistaminen edunvalvontatyöhön.

3.4 Rahoituspohjan laajentamismahdollisuudet

Uuden arpajaislain pohjalta sosiaali- ja terveysalan järjestöt, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry niiden joukossa, voivat suhtautua luottavaisin mielin perusrahoituksensa säilymiseen ainakin lähitulevaisuudessa. Maailmantalouden mullistukset voivat silti vaikuttaa lyhyelläkin aikavälillä myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoihin, vaikka nettipelaamisen kasvu luo uskoa siihen, että järjestöjen rahoituspohja Suomessa säilyy suunnilleen nykyisellä tasolla. KLVL ry:n tulee edelleen perustella työnsä tärkeyttä päärahoittajalleen ja pyrkiä nostamaan avustustasoaan niin, että myös aluetyötä voitaisiin tehostaa.

Olisi hyvä, jos rahoituspohjaa voitaisiin laajentaa yritysyhteistyön kautta, koska Raha-automaattiyhdistyksen ohella KLVL ry on jo melko tarkkaan kartoittanut kotimaiset säätiöt ja hyväntekeväisyys järjestöt, joiden avustuksia liitto on kelvollinen hakemaan. Yritysyhteistyössä voidaan kartoittaa erilaisia kuuloalan lääketeollisuusvetoisia tutkimushankkeita sekä yhteistyötä laitetoimittajien kanssa. Kovin suuria odotuksia ei yritysyhteistyölle voi asettaa, koska kaupallisesta näkökulmasta katsottuna kuulovammaiset lapset ovat melko pieni markkina. Toiminnan kehittäminen kuitenkin edellyttää lisää varoja. Nyt rahoitus käytetään melko vakiintuneeseen toimintaa, josta ei varoja voida muualle siirtää, koska tällä hetkellä ylläpidetty toiminta on tarpeellista ja suosittua sekä rahoittajien säädösten mukaista.

3.5 50-vuotisjuhlavuoden valmistelu

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n 50-vuotisjuhlallisuuksiin varaudutaan vuonna 2012. Juhlatoimikunnan perustaminen antaa osallistumismahdollisuuksia jäsenistölle. Muistelmakeruu kentällä toteutetaan varojen sallimissa puitteissa. Rahoituksen järjestyessä vuonna 2012 kootaan materiaalia historiikkia tai pienempää teosta varten.