Ajankohtaista

Kolumni: Viittomakieli on vahvojen tunteiden kieli

Jussi Kumpulainen tyttärensä kanssa.

Jussi Kumpulainen tyttärensä kanssa.

Teksti Jussi Kumpulainen

 

Ehdin kirjoittaa tätä tekstiä noin kaksi riviä, kun keittiöstä kuului pahaenteinen ääni. Muutaman sekunnin kuluttua kohta kaksivuotias tyttäreni juoksi keittiöstä hämmentynyt ilme kasvoillaan.

”Rikki”, hän huudahti.

Ja näytti samalla kyseisen sanan myös viittomakielellä.

Sillä hetkellä harmitusta aiheutti tieto siitä, että joutuisin kohta siivoamaan ja imuroimaan rikkoutuneen pikkulautasen sirpaleet keittiön lattialta. Mutta enimmäkseen olin iloinen.

Iloinen siitä, että lapseni oli käyttänyt juuri spontaanisti ja oma-aloitteisesti viittomakieltä.

Siitä on puolitoista vuotta, kun viimeksi kirjoitin samasta aiheesta: kuinka kasvattaa kuulevan perheen kuuleva lapsi niin, että hän oppisi viittomakielen. Tyttäreni oli tuolloin puolivuotias.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen huomannut, että viittomakielen opettaminen on vaikeaa, jos sitä ei luonnostaan käytetä ympärillä. Välillä menee päiviä, ettei talossa käytetä yhtään viittomaa. Se harmittaa, sillä kaksi päivää on kaksivuotiaan mittakaavassa ikuisuus. Onneksi kerran opitut viittomat eivät heti unohdu.

Olen onnistunut tavoitteessani sikäli, että tyttäreni osaa varmasti kolminumeroisen määrän eri viittomia. Sanaston opettaminen ei ole vaikeaa, sen olen huomannut nopeasti. Lapsi yllättää kerta toisensa jälkeen kaivamalla jostain viikkojen takaa kerran hänelle näytetyn viittoman. Pienen ihmisen muisti on ihmeellinen.

Mutta se, että lapsi käyttäisi viittomakieltä oma-aloitteisesti, on harvinaista. Sen takia olinkin riemuissani, kun lapsi ilmoitti lautasen rikkoutumisesta myös viittomakielellä.

Ylipäätään olen huomannut, että lapsi viittoo spontaanisti silloin, kun pelissä on vahvoja tunteita: itkua, naurua tai uhmaikäisen tahtoa.

Hän käyttää viittomakieltä ikään kuin vahvistaakseen viestejään, jotka yleensä ovat vaatimuksia:

Kauppaan! Ulos! Nukkumaan! Syömään!

Tai sitten on tilanteita, joissa lautanen putoaa, ja lapsi hämmentyy eikä ensin saa sanaa suustaan. Viittomakielestä on tullut meillä vahvojen tunteiden kieli. Jos viesti ei muuten mene perille, otetaan toinen kieli tueksi.

Miksi tämä kaikki sitten on tärkeää?

Ensinnäkin toki siksi, että veljeni, siis lapseni setä on syntyperäinen kuuro. Ne ovat hienoja hetkiä, kun lapsi viittoo sedälleen sanan tai pari. Eihän siinä isoja viestejä välity, mutta merkitykseltään nekin viittomat ovat valtavia.

Yhteinen kieli on iso asia. Sen huomaa silloin, jos se puuttuu. En halua, että niin käy.

Ehkä kyse on myös lapsen tutustuttamisesta uuteen maailmaan ja kulttuuriin. Usein sanotaan, että se mitä ei tunneta, sitä pelätään. Tai vähintään vierastetaan. En halua, että niinkään käy.

Olkoon viittomakielen ensiaskeleiden opetteleminen ikään kuin kurkistusikkuna uuteen, viittomakieliseen kulttuuriin. Sitä paitsi kaksikielisyys itsessään on rikkaus.

Paljon puhutaan myös siitä, kuinka viittomakieli edesauttaa lapsen puheen oppimista. En tiedä, onko väitteellä perää. Mutta tämän yhden lapsen kokemuksella voin sanoa, että ei siitä haittaakaan ole ollut, että lapsi oppi jo hyvin varhaisessa vaiheessa ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi.

 

Kirjoittaja on syntyperäisen kuuron kuuleva pikkuveli, joka yrittää opettaa kuulevalle lapselleen viittomakieltä.

 

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila: Jokainen lapsi on ensisijaisesti lapsi, ei erityisryhmän edustaja

(Tämä teksti on ensimmäisen kerran julkaistu Nappi-lehden 2/2018 pääkirjoituksena)

 

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Kuva: Valokuvaamo Lehtinen

Lapsi on aina lapsi

Teksti Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

 

Kun tapaan lapsia, en tapaa vammaisia, maahanmuuttaja, koululaisia, päiväkotilaisia – tapaan alleviivatusti lapsia.

Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tulemme aikuisina ajatelleeksi, että jokaisella lapsella on samat perustarpeet riippumatta mistään muusta hänen yksilöön liittyvästä piirteestä tai tekijästä. Muutoin me aikuiset antaudumme olettamiin: tämä lapsi on tuollainen, koska hän on tällainen. Teemme helposti omia päätelmiämme ihmisen tuntemisen sijaan.

Samaan aikaan annan arvoa tutkimukselle, joka nostaa erityiskysymyksiä tarkasteluun. Suomessa joka toinen vuosi tehtävä Kouluterveyskysely selvittää toimintarajoitteistenkin lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluterveyskyselyssä toimintarajoitteet liittyvät seuraaviin: näkeminen, kuuleminen ja liikkuminen sekä kognitiiviset tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot (muistaminen, oppiminen ja keskittyminen). Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn aineistossa 8. ja 9. luokan oppilaista vaikeuksia kuulla on 1,5 prosentilla oppilaista.

Toimintarajoitteisilla lapsilla ja nuorilla on muita enemmän syrjinnän kokemuksia ja tyytyväisyys omaan elämään on heikompaa kuin muilla nuorilla. Toimintarajoitteisista 8. ja 9. luokan oppilaista ja toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista elämäänsä tyytyväisiä oli noin puolet, kun muista nuorista tämä luku oli noin 80 prosenttia. Ero tyttöjen ja poikien välillä on voimakas tyttöjen heikomman hyvinvoinnin kokemuksen puolelle sekä toimintarajoitteisissa että kaikissa vastaajissa.

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kokevat muita huomattavasti useammin syrjivää kiusaamista – todennäköisyys on lähes kolminkertainen. Kolmannes toimintarajoitteisista pojista (32 %) ja tytöistä (34 %) oli kohdannut syrjivää kiusaamista, muiden osalta pojista 15 ja tytöistä 17 prosenttia. ´

Lapsiasiavaltuutettuna joudun toteamaan, että olemme alkutaipaleella, jotta lasten ja nuorten kokemukset otetaan tosissaan. Tämä vaatii uutta ajattelua niin kodeilta, varhaiskasvatukselta ja perusopetukselta, toiseen asteen koulutukselta kuin lapsilta ja nuorilta itseltäänkin. Toivon, että lasten ja nuorten kanssa käydään aina läpi osana yhteisöllistä oppilas- ja opiskelijahuoltoa Kouluterveyskyselyn tuloksia. Meidän on ymmärrettävä syvällisemmin lasten ja nuorten aina yksilöllisiä kokemuksia, joissa on yleisempiäkin piirteitä ja ilmiöitä.

Lapsi on aina lapsi. Lapsella on oikeus kieleen ja kulttuuriin. Siksi toimintarajoitteisten lasten ja nuorten kokemuksia on kunnioitettava. Annettava niille tilaa ja arvoa, toimittava kielteisten kokemusten ja ilmiöiden poistamiseksi. Yhä enemmän yhteiskunnan on puolustettava lapsen monikielisyyttäkin – esimerkiksi viittomakieli ja sisäkorvaistute eivät saisi olla toisiaan pois sulkevia.

Yksi huomio vielä keskusteluista lasten ja nuorten kanssa. He tarvitsevat puolustajia, puolesta puhujia. Tämä vaatii herkkyyttä, sillä ylipuhujia he eivät tarvitse. Erityislasten sisarusten kuulemisessa viime vuonna nämä lapset kertoivat tilanteista, joissa vanhemmat puolustivat monissa tilanteissa vammaista sisarusta. Pyrkimys oli hyvä. Lapsista tilanne näytti kuitenkin siltä, että me vanhemmat saatoimme vain korostaa tiettyä erityisyyttä. Pidetään mielessä.

Lapsella on oikeus olla lapsi, ei tietyn erityisryhmän edustaja.

 

Lähde: Kanste, Outi; Sainio, Päivi; Halme, Nina; Nurmi-Koikkalainen, Päivi (2017): Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen – Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.

 

Kelan asiantuntijat vastaavat kysymyksiin vammaistuesta ja tulkkipalvelusta

Asiointia Kelassa. Kuva Annika Söderblom / Kela.

Tässä verkkojutussa käsitellään Kelan vammaistukea, alle 16-vuotiaan vammaistukea sekä Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua.

KLVL ry:n toimittajan Jukka Vuorion kysymyksiin vastaavat yhteistuumin Kelan asiantuntijat Elina Kontio ja Hanna Hyytiäinen-Sederholm.

 

Jos tukihakemuksen tekeminen tuntuu vaikealta tai askarruttaa muuten, auttaako Kelan toimipiste hakemuksen tekemisessä? Tarvitseeko viittomakielinen silloin paikalle tulkin?

”Vammaistukihakemus voidaan täyttää yhdessä Kelan palveluneuvojan kanssa. Aika hakemuksen täyttämistä varten kannattaa varata etukäteen, sen voi varata joko toimistoon tai puhelinpalveluun. Ajan voi varata verkossa, puhelimitse tai toimistossa. Ohjeita löytyy Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/ajanvaraus.
Jos asiakas tarvitsee viittomakielen tulkin, hän voi itse tilata tulkin Kelan toimistoon. Asiakas voi myös ottaa yhteyttä Kelan vammaisten tulkkauspalvelun etäpalveluun ja hoitaa asian etätulkkausta hyödyntäen.
Asiakas voi hakea Kelasta oikeutta vammaisen henkilön tulkkauspalveluun. Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen sivuilta löytyy lisää tietoa muun muassa siitä, miten tulkkauspalvelu järjestetään.”

Jokainen vammaistuen päätös tehdään tapauskohtaisesti. Jättääkö se siis jokaiseen tapaukseen Kelan virkailijalle paljon tulkinnanvaraa, jolloin esimerkiksi kahden lapsen päätökset eivät keskenään ole vertailukelpoisia?

”Alle 16-vuotiaan vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsella on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma, joka aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta vähintään puolen vuoden ajan. Diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Tarkempaa tietoa alle 16-vuotiaan vammaistuesta saa Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle.
Oikeus vammaistukeen arvioidaan hakemustietojen ja lääkärinlausunnon perusteella. Siksi on tärkeää, että lapsen tilanne esitellään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa kattavasti ja hyvin.
Vammaisetuuksien yhdenmukaista ratkaisukäytäntöä varmistetaan Kelan yhtenäisellä etuusohjeistuksella sekä valtakunnallisilla koulutuksilla Kelan asiantuntijalääkäreille ja ratkaisutyötä tekeville.”

Voiko vammaistuen päätöksistä valittaa? Miten? Mitkä ovat valitusten käsittelyajat? Mitä valituksessa tulisi huomioida?

”Jos asiakas on tyytymätön saamaansa vammaistukipäätökseen, hän voi valittaa siitä. Alle 16-vuotiaan vammaistuessa valitus tehdään kirjallisesti ja valituksen laatimisessa apuna voi käyttää Kelan lomakepohjaa. Valituksen voi myös tehdä vapaamuotoisesti, jolloin ohjeet valituksen laatimiseen kannattaa katsoa Kelan verkkosivuilta. Valituksen tekeminen verkossa ei ole mahdollista alle 16-vuotiaan vammaistuessa.
Valitus tulee toimittaa Kelaan 37 päivän sisällä päätöksen postituspäivästä. Postituspäivä näkyy päätöksessä. Jos päätös on virheellinen, Kela oikaisee päätöksen. Jos päätöstä ei Kelan mielestä voida oikaista asiakkaan haluamalla tavalla, Kela lähettää valituksen edelleen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus antavat asiasta kirjalliset päätökset. Muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus eivät peri asian käsittelystä maksuja.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ilmoittaa sivuillaan, että muutoksenhakulautakunnan keskimääräinen käsittelyaika joulukuussa 2017 oli noin 10 kuukautta. Yksittäisen muutoksenhaluasian käsittelyaika saattaa kuitenkin poiketa keskimääräisestä käsittelyajasta.
Vakuutusoikeus puolestaan ilmoittaa sivuillaan, että asiat käsitellään pääsääntöisesti niiden saapumisjärjestyksessä ja uusien vireille tulevien asioiden osalta odotettavissa oleva käsittelyaika on 10-15 kuukautta. Huomioitava on, että yksittäisen asian käsittelyaika voi poiketa edellä mainitusta.
Lisää tietoa etuuspäätöksestä valittamisesta saa Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/paatoksesta-valittaminen.”

Miksi alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemusta ei voi tehdä verkossa?

”Toisen puolesta asiointia verkossa keitetään Kelassa, mikä on edellytys esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaistuen verkkohakemiselle. Hakemispalveluja uudistetaan lähivuosina asteittain ja samalla on tarkoitus mahdollistaa verkkohakeminen niihin etuuksiin, joissa se ei vielä ole mahdollista. Tavoitteena on siis mahdollistaa myös alle 16-vuotiaan vammaistuen hakeminen verkossa tulevina vuosina.”

Vammaisen henkilön tulkkauspalvelua voi käyttää ”asiointiin, harrastamiseen ja virkistykseen”. Eikö tämä ole tulkittavissa hyvin laaja-alaisesti? Kuka tekee tulkinnan siitä, mikä on ”asiointia, harrastamista ja virkistymistä”, ja mikä ei?

”Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tarkoituksena on edistää puhevammaisten, kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Näin ollen tulkkauspalvelua järjestetään laaja-alaisesti asiakkaan tavanomaiseen elämään liittyviin toimiin. Asiakas itse määrittelee, millä elämän alueella hän tulkkauspalvelua haluaa käyttää. Tulkkauspalvelua järjestetään sellaisiin asiakkaan tiedossa oleviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa asiakas vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Lisätietoa tulkkauspalvelun järjestämisestä ja muun muassa siitä, mikä ei tulkkauspalveluun kuulu, voi lukea Kelan vammaisten tulkkauspalvelun verkkosivuilta.”

Tulkkitilaus pitäisi tehdä ”hyvissä ajoin”, mielellään jo viikkoja etukäteen. Mutta elämähän ei useinkaan ole tällä lailla ennakoitavissa. Kuinka spontaania tulkkia tarvitsevan ihmisen elämä voi olla?

”Asiakkaiden tulkkaustilausten tekemiselle ei ole asetettu aikarajaa. Tulkkeja etsitään tilauksiin lyhyelläkin varoitusajalla, tavoitteena mahdollistaa myös spontaanit tulkkaustarpeet. VATU-keskuksen aukioloajat toki rajoittavat sitä, milloin tulkkeja etsitään. VATU-keskus palvelee asiakkaita arkisin klo 7.30-20 ja lauantaisin klo 8-15 välillä. Vuoden 2018 alusta sunnuntain palveluajasta luovuttiin, koska sille oli vain vähän kysyntää.
Tulkkaustilaus on aina hyvä tehdä heti, kun asiakas tietää tarvitsevansa tulkkausta. Erityisesti useamman päivän kestoisiin yhtäjaksoisiin tilauksiin, kuten ulkomaanmatkoille tai leireille, tulkkaustilaus on tarpeen tehdä ajoissa. Näin tulkin saatavuus voidaan varmistaa koko ajalle ja myös tulkin mahdollisten matkajärjestelyjen tekemiselle jää riittävästi aikaa. Lisätietoja tulkin tilaamisesta saa kela.fi –sivuilta.
Sopivan tulkin löytymiseen asiakkaan tilaukseen vaikuttaa myös, miten Kelan sopimuskumppaneiden tulkkeja on saatavilla asiakkaan tarvitsemana ajankohtana. Jos asiakkaan tilaus tulee kovin lyhyellä varoitusajalla, ei tilaukseen välttämättä löydy enää vapaata tulkkia. Kela seuraa sopimuskumppaneiden tulkkien ajallista saatavuutta ja pyrkii varmistamaan asiakkaiden palvelun.
Vuonna 2017 kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 97%:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 88 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 98%:iin löytyi tulkki. Tarkempia tilastotietoja tilausten välityksestä löytyy Kelan tiedotteesta.”

 

Kelan sivuilta poimittua hyödyllistä lisätietoa:

 

Mistä tietää, onko lapsella oikeus vammaistukeen?

Nämä huoltajalle tarkoitetut Kelan esimerkkikysymykset voivat auttaa selvittämään, voisiko lapsi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea:

-Onko lapsella diagnosoitu vamma tai sairaus?
-Käykö lapsi säännöllisesti lääkärissä?
-Tarvitseeko lapsi ikäistään enemmän apua tai valvontaa

*päivittäisissä toimissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai peseytymisessä

*liikkumisessa

*näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa

*sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kuten itsensä ilmaisussa, leikkimisessä tai suhteissa muihin ihmisiin?

*sairautensa hoidossa, kuten lääkkeiden ottamisessa tai verensokerin mittaamisessa?

-Onko lapsella päivähoidossa tai koulussa erityisjärjestelyitä tai tukitoimia, kuten henkilökohtainen avustaja tai erityisopetusta?
-Saako lapsi kuntoutusta, kuten fysioterapiaa, psykoterapiaa, puheterapiaa tai toimintaterapiaa?

Jos vastasit kolmeen tai useampaan kohtaan kyllä, lapsella voi olla mahdollisuus saada alle 16-vuotiaan vammaistukea. Jokainen vammaistuen päätös tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti, joten nämä Kelan esimerkkikysymykset ovat vain suuntaa antavia.

 

Kun päätät hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea, hakemusta ei voi tehdä verkossa, vaan hakemus ja liitteet tulee lähettää postitse tai viedä Kelan toimipisteeseen.

Tulostettava hakemus löytyy osoitteesta http://www.kela.fi/documents/10192/3861304/EV258.pdf ja hakemuslomakkeen voi myös noutaa Kelan toimipisteestä.

Liitä hakemukseen lääkärinlausunto C, joka ei saa olla vanhempi kuin 6 kuukautta. Jos sinulla ei ole lääkärinlausunto C:tä, tai se on yli 6 kk vanha, käy lääkärissä pyytämässä lausunto.

Hakemuksen oikean postitusosoitteen löydät täältä http://www.kela.fi/postiosoitteet

 

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon.

*Perusvammaistuki on 92,14 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on viikoittaista.

* Korotettu vammaistuki on 215 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on vaativaa tai päivittäin aikaa vievää.

* Ylin vammaistuki on 416,91 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoito on ympärivuorokautista.

 

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeen päättyy. Sen jälkeen voi hakea nuorelle ja aikuiselle tarkoitettua vammaistukea. Lisäksi 16 vuotta täyttäneelle voi hakea nuoren kuntoutusrahaa http://www.kela.fi/kuntoutusraha.

 

Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

 

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistui vuoden 2018 alussa.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkauspalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta.

Tulkkausta saa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Sitä saa myös suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkausta 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä 360 tuntia vuodessa. Jos tarvitset enemmän tulkkausta, voit hakea lisätunteja.

Tulkkauspalvelua voi käyttää

*työssä käymiseen

*opiskeluun perusopintojen jälkeen

*asiointiin

*yhteiskunnalliseen osallistumiseen

*harrastamiseen tai virkistykseen.

 

Tulkkauspalvelun käyttö ei maksa mitään.

 

Katso lisää tuista ja niiden hakemisesta osoitteesta http://www.kela.fi/vammaistuet-pikaopas

Kela kokoaa ajankohtaisia uutisia tulkkauspalveluun liittyen osoitteeseen http://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-ajankohtaista

 

Asiantuntijoiden haastattelut: Jukka Vuorio / KLVL ry

Tekstin faktatiedon lähde: www.kela.fi

Jutun linkkien toimivuus tarkistettu 28.3.2018

KLVL:n uudet säännöt

Turussa 26.11.2017 järjestetyssä liittokokouksessa hyväksyttiin Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitolle uudet säännöt. Sääntömuutos astui voimaan 12.1.2018.

Tutustu KLVL:n uusiin sääntöihin: KLVL:n säännöt

 

 

Lastenohjauksen ideakansio on tuhti puuhapaketti!

Lastenohjauksen ideakansio. Toim. Iida Heinämäki, 2017

Lastenohjauksen ideakansio. Toim. Iida Heinämäki, 2017

Iida Heinämäen toimittama Lastenohjauksen ideakansio on 104-sivuinen tuhti toimintapaketti kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Lastenohjauksen ideakansio on tarkoitettu Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton tapahtumissa, kursseilla, leireilleä sekä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa työskentelevien ohjaajien avuksi. Ideakansio sisältää erilaisia leikkejä ja menetelmiä toimintaan, jossa on kuulovammainen lapsi tai nuori.

Kansio on jaettu kolmeen osioon. Ensimmäinen osio sisältää tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyviä harjoituksia sekä muita leikkejä. Ensimmäistä osiota kannattaa hyödyntää erityisesti kurssien, tapahtumien ja leirien lastenohjausken aloitustilanteessa. Oppaan toisesta osiosta löydät luovia ja toiminnallisempia menetelmiä, ja kolmannesta osiosta pieniä lapsia varten tarkoitettuja leikkejä.

Omille vastuuohjaajillemme annamme ideakansion maksutta. Muille tämä kattava kirjanen maksaa 12 € + 2 € postikuluja. Sen voi tilata toimistostamme, os. toimisto (a) klvl.fi.

Mukavia ohjaus- ja leikkihetkiä!